Hankinnan suunnittelu sosiaalisesti vastuullisissa hankinnoissa

Hankintaan liittyvät sosiaaliset riskit olisi hyvä tunnistaa jo ennen hankinnan käynnistämistä. Joissain tuote- ja palvelukategorioissa voi olla muita suurempi riski ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksiin.  Huomiota kannattaa kiinnittää mm. palvelusektoriin, valmistusmaahan, tuotantoketjun pituuteen sekä siihen kuinka työvoimavaltaista tuotteen valmistus on. Huonoista työoloista on raportoitu mm. vaatetus-, elektroniikka-, sairaalatarvike- ja kaivosteollisuudessa sekä maataloudessa, elintarvikkeiden tuotannossa ja rakentamisessa.  

Myös Euroopassa ja Suomessa esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä, kuten alipalkkausta tai syrjintää sekä ihmiskauppaa. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa erityisesti matalapalkkaisilla työvoimavaltaisilla aloilla, kuten siivous-, rakennus-, ravintola- ja palvelualoilla.  

Suunnitteluvaiheessa voidaan suorittaa riskianalyysi, joka auttaa hankintayksikköä löytämään tehokkaimmat tavat sosiaalisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Hankinnan arvo kannattaa ottaa huomioon riskianalyysin tuloksia tulkittaessa.  

Käyttäjäryhmien kuulemisella hankintaa suunniteltaessa voi olla usein keskeinen hankinnan laatuun ja lopputulokseen vaikuttava merkitys. Toimittajien kanssa käytävä markkinavuoropuhelu voi tuottaa ideoita sosiaalisesti vastuullisten hankintojen toteuttamiseen. Markkinavuoropuhelulla voidaan saavuttaa myös realistinen käsitys siitä, millaisia sosiaalisia kriteereitä potentiaaliset tarjoajat pystyvät täyttämään.  

Sosiaaliset kriteerit on suositeltavaa asettaa sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa tarjoajille. Liian vaativat soveltuvuusvaatimukset voivat vaikuttaa etenkin pk-yritysten mahdollisuuksiin ja motivaatioon osallistua tarjouskilpailuun. Osallistumishakemusten ja tarjousten jättämiselle varattu aika tulee myös asettaa sopivaksi suhteessa käytettyihin sosiaalisiin kriteereihin.