Pilkkomiskielto

Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Kielto koskee kaikkia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia. Hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Kiellettyä on siten esimerkiksi pilkkoa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Lue lisää luontevasta hankintakokonaisuudesta verkkosivuillamme.  

• Esimerkiksi tapauksessa MAO:231/25 markkinaoikeus katsoi, että rakennusurakka, pääurakka ja sivu-urakka muodostivat sellaisen luontevan hankintakokonaisuuden, jonka vuoksi rakennusurakkaa ja pääurakkaa koskevan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa oli tullut ottaa huomioon samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvien urakoiden ennakoitu kokonaisarvo. Tapauksessa menettely täytti kielletyn pilkkomisen tunnusmerkit.
• Korkein hallinto-oikeus on tapauksessa KHO 27.3.2024/898 todennut, että hankintayksikön hankkimat käännöspalvelut olivat yhdessä muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden. Asian arviointiin oli vaikuttanut hankintapäätösten tekeminen lyhyen ajan sisällä, jolloin hankinnoilla oli ajallinen yhteys toisiinsa. Lisäksi käännöspalvelujen tarve oli ollut jatkuvaa, eikä kyse ollut kertaluontoisista hankinnoista. Kaikki hankinnat olivat olleet hyvin samankaltaisia, vaikka käännettävä sisältö oli vaihdellut. Korkein hallinto-oikeus yhtyi markkinaoikeuden esittämiin perusteluihin, joiden mukaan hankintapäätösten mukaiset hankinnat olivat muodostaneet sellaisen luontevan hankintakokonaisuuden, jonka pilkkominen osiin ei ollut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla mahdollista.
• Markkinaoikeuden tapauksessa MAO:H326/22 oli kyse hankintayksikön hankkimista turvapuhelimista ja hälytysten vastaanottopalveluista, jotka se oli jakanut erillisiksi hankinnoiksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella turvapuhelinten käyttö ei ollut tarkoituksenmukaista ilman hälytysten vastaanottopalvelua. Asiassa ei myöskään ilmennyt perusteluja sille, että hankintayksiköllä olisi tarve hankkia turvapuhelimia ja hälytysten vastaanottopalvelua samanaikaisesti mutta eri hankintamenettelyissä ja eri hankintasopimuksissa. Markkinaoikeus katsoi, että molemmat hankinnat muodostivat yhden kiinteän kokonaisuuden ja näin ollen turvapuhelinlaitteiden ennakoitua arvoa laskettaessa olisi tullut ottaa huomioon myös turvapuhelinlaitteiden ennakoitu arvo. Menettely täytti kielletyn pilkkomisen tunnusmerkit.
• Markkinaoikeuden tapauksessa MAO:170/25 oli arvioitavana, kuuluivatko hankintayksikön samoihin aikoihin kilpailuttamat kolme suunnitteluhankintaa samaan hankintakokonaisuuteen. Hankintayksikön hankinnat olivat koskeneet erään koulukeskuksen peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelua, peruskorjauksen rakennesuunnittelua ja taloteknistä suunnittelua. Vaikka kyseiset hankinnat olivat koskeneet erilaista suunnittelua, hankinnoilla oli ollut yhteinen tavoite. Lisäksi hankintojen ajallinen lähekkäisyys oli puoltanut sitä, että hankinnat olivat muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden. Kaikkien kolmen hankinnan ennakoitu kokonaisarvo olisi siten tullut laskea yhteen ja hankinnasta olisi tullut tehdä EU-kynnysarvot ylittävä hankintailmoitus.
• Aihetta on käsitelty myös markkinaoikeuden tapauksessa MAO:H256/21.

Hankinnan sallittu jakaminen tulee erottaa pilkkomisesta

Pilkkomiskielto ei kuitenkaan estä hankinnan jakamista osiin sellaisissa tapauksissa, joissa kunkin erän hankinta toteutetaan hankintalain menettelytapavaatimusten mukaisesti. Laajan hankinnan jakaminen osiin saattaa olla hankinnasta aiheutuvan taloudellisen tai teknisen riskin jakamisen tai kilpailuolosuhteiden huomioimisen kannalta perusteltua. Jotta tarjouskilpailuun osallistuisi riittävästi tarjoajia, on erityisesti yhteishankinnoissa pohdittava osatarjousten mahdollistamista. Tällöin myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Hankintalaki kannustaa tällaiseen jakamiseen ja tästä säädetään tarkemmin hankintalain 75 §:ssä.

Siten menettely ei ole pilkkomiskiellon vastaista, jos sen tavoitteena ei ole lain velvoitteiden kiertäminen. Ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan kuitenkin katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely. Toistuvat hankinnat voidaan toteuttaa esimerkiksi puitejärjestelyin.

• Esimerkiksi tapauksessa MAO:541/24markkinaoikeus katsoi, että hankinta oli muodostanut suunnitelmallisen hankintakokonaisuuden, joka tuli katsoa erillisenä hankintana aikaisemmista hankintayksikön tekemistä hankinnoista. Kyse ei ollut hankintalain vastaisesta hankinnan pilkkomisesta. Asian arviointiin vaikutti se, että nyt käsillä olevan hankinnan tarve oli ilmennyt vasta myöhemmässä vaiheessa edellisen hankinnan jälkeen, ja se oli ollut selvästi suurempi ja ajallisesti pitkäkestoisempi verrattuna edelliseen hankintaan.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

• Hankinnan jakaminen osiin