6.8.2025
Sisällön määrittely

Kartellien torjunta

Tarjouskartellilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset, jotka normaaleissa oloissa kilpailisivat keskenään, sopivat tarjouskilpailun yhteydessä menettelytavoistaan tai yhdenmukaistavat niitä muutoin nostaakseen hintoja tai heikentääkseen tuotteiden tai palveluiden laatua.

Julkisyhteisöt ja yritykset käyttävät usein tarjouskilpailua saadakseen kokonaistaloudellisesti parhaan vastineen rahoilleen. Ostajat tavoittelevat matalia hintoja ja/tai parempia tuotteita säästääkseen tai vapauttaakseen resursseja muita tarkoituksia varten. Kilpailuttamisella saavutetaan kuitenkin kustannussäästöjä tai laadukkaampia tuotteita ja innovaatioita vain silloin, kun yritykset kilpailevat aidosti keskenään. Eli silloin kun yritykset päättävät myynti- ja toimitusehdoistaan vilpittömästi ja itsenäisesti.

Miten tunnistaa tarjouskartelli?

Hankintayksiköiden on syytä tiedostaa kartellien haitallisuus ja oppia havaitsemaan kartellien mahdollisia tunnusmerkkejä. OECD on antanut ohjeen, joka tarkoitettu juuri julkisia hankintoja tekeville hankkijoille. Ohjeessa on myös esitetty keinoja, joiden avulla hankkijoiden on mahdollista estää väärinkäytöksiä kartellien muodossa.

Tarjouskartellit ovat kiellettyjä kaikissa OECD:n jäsenmaissa, ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia kilpailusääntöjen perusteella. Osassa jäsenmaita tarjouskartellit ovat myös rikosoikeudellisesti rangaistavia.

Kartellin ilmenemismuotoja ovat esim.

  • peitetarjous
  • tarjouksesta pidättäytyminen
  • tarjousten vuorottelu tai
  • markkinoiden jakaminen. 

Tarjouskartelleja tukevia toimialan, tuotteen tai palvelun erityispiirteitä ovat mm. 

  • yritysten pieni lukumäärä
  • alalle tulijoiden vähäinen tai olematon lukumäärä
  • markkinaolosuhteet
  • toimialajärjestöt
  • toistuvat hankinnat ja
  • identtiset tai yksinkertaiset tuotteet tai palvelut

sekä tilanteet, joissa on

  • vähän tai ei lainkaan korvaavia tuotteita tai
  • vähän tai ei lainkaan teknisiä muutoksia.  

Jos hankintayksikkö epäilee tarjouskartellin olemassaoloa, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, joka antaa asiasta lisää toimintaohjeita.

Lisää aiheesta

Oikeuskäytäntöä

  • Markkinaoikeus on tarkastellut tapauksessa MAO:354/2024, olivatko valittajat tehneet tarjouksensa yhteistyössä ja siten syyllistyneet kilpailulain vastaiseen tarjouskartelliin. Yhtiöillä olin ollut samoja johto- ja vastuuhenkilöitä sekä merkittävästi sama omistus. Lisäksi yhtiöiden tarjousten liitteitä oli allekirjoittanut molemmissa yhtiöissä toimiva aluejohtaja, joka myös oli ilmoitettu molempien yhtiöiden tarjouksissa yhteyshenkilöksi. Molemmissa tarjouksissa hinnat olivat olleet lähellä toisiaan ja osittain samoja kalustoja oli ilmoitettu tarjouksissa. Hankintayksiköllä oli näistä olosuhteista johtuen ollut velvollisuus arvioida, oliko yhtiön välisellä suhteella ollut vaikutusta yhtiöiden antamiin tarjouksiin. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli riittävällä tavalla tutkinut ja arvioinut yhtiöiden suhteen vaikutusta kyseisiin tarjouksiin. Markkinaoikeus totesi, ettei hankintayksiköllä voitu katsoa olevan velvollisuutta sulkea tarjouksia tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ollut menetellyt tarjoajien syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen vastaisesti, kun se ei ollut poissulkenut yhtiöitä tarjouskilpailusta.

  • Markkinaoikeus on myös tapauksessa MAO:552/2024 arvioinut samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tarjousten poissulkua. Hankintayksikkö oli sulkenut tarjoajat tarjouskilpailusta ja perustellut ratkaisuaan harkinnanvaraisilla poissulkuperusteilla. Tarjousten yhteneväisyys ilmeni mm. sillä, että valittajilla on ollut samat johto- ja vastuuhenkilöt, valittajien tarjousten tekemiseen olivat osallistuneet valittajayhtiöiden sama toimitusjohtaja, samat hallituksen jäsenet, sama saneerauksen valvoja sekä sama ajojärjestelystä ja työnjohdosta vastaava henkilö. Valittajilla oli ollut yhtiökohtaiset Cloudia-tunnukset ja tarjousten yhteyshenkilöt. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli voinut perustellusti arvioida, että valittajien välisellä suhteella oli ollut konkreettinen vaikutus niiden tarjousten sisältöön, ja että valittajien tekemät tarjoukset eivät olleet itsenäisiä ja riippumattomia. Poissulkeminen oli näin ollen ollut perusteltua jo erityisalojen hankintalain 3 § 1 momentin nojalla. 

    Markkinaoikeuden ratkaisujen perusteluissa on huomioitu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaan pelkkä sidosyksikkösuhde ei ole peruste poissulkemiseen (C-538/07 Assitur, EU:C:2009:317), samaan ryhmittymään kuuluvat toimittajat voidaan sulkea pois samasta hankintamenettelystä, jos kiistattomien seikkojen perusteella näyttää siltä, että niiden tarjouksia ei ole laadittu itsenäisesti (C-144/17 Lloyd’s of London, EU:C:2018:78), ja että olisi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista sallia tarjoajien jättää ei-itsenäisiä tarjouksia, jotka saattaisivat näin ollen tuoda niille perusteettomia etuja muihin tarjoajiin nähden (C-416/21, J. Sch. Omnibusunternehmen ja K.Reisen EU:C:2022:689). 

Muualla verkossa