Julkisten hankintojen erityisalojen soveltaminen: toimialat

Erityisalojen hankintalaki soveltuu vain niihin toimialoihin, jotka laissa on erikseen mainittu.

Energiahuolto

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja. Tätä lakia sovelletaan myös kaasun tai lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.

Lakia ei sovelleta, jos julkinen yritys tai yksin- tai erityisoikeuden saanut hankintayksikkö toimittaa sivutuotteena syntyvää kaasua tai lämpöä julkisen palvelun verkkoihin seuraavien ehtojen täyttyessä:

1. kaasua tai lämpöä tuotetaan muun kuin 1 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi;
2. yleiseen verkkoon toimittamisen tarkoituksena on sivutuotteena syntyvän energian hyödyntäminen taloudellisesti; ja
3. yleiseen verkkoon toimitettava osuus kaasun tai lämmön kokonaistuotannosta on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon mukaan, kulloinkin kuluva vuosi mukaan lukien.

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja.

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan myös sähkön toimittamiseen edellä mainittuihin verkkoihin sekä sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.

Lakia ei sovelleta, jos julkinen yritys tai yksin- tai erityisoikeuden saanut hankintayksikkö toimittaa sähköä julkisen palvelun verkkoihin seuraavien ehtojen täyttyessä:

1. sähköä tuotetaan muun kuin 3 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi;
2. yleiseen verkkoon toimittamisen tarkoituksena on tasata yksikön oman kulutuksen vaihteluja;
   
   ja
3. yleiseen verkkoon toimitettavan sähkön osuus on enintään 30 prosenttia yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kulloinkin kuluva vuosi mukaan lukien.

Lakia sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen polttoturpeen etsimiseksi tai nostamiseksi. Lakia ei sovelleta mihinkään energiahuoltoon liittyvään energian tai sen tuottamista varten tarvittavan polttoaineen hankkimiseen.

Erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/ey 30 artiklan mukainen poissulkemispäätös; sähkön tuotanto ja myynti: Komission päätöksellä 19.6.2006 sähkön tuotanto ja myynti Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, on vapautettu ns. erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisesta direktiivin 30 artiklan mukaisesti. Päätös perustuu Suomen ja alan toimijoiden hakemukseen komissiolle. Päätös kokonaisuudessaan on saatavissa Euroopan Unionin virallisessa lehdessä (EUVL 21.6.2006 L168/33).

Vesihuolto

Lakia sovelletaan vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuun veden johtamiseen, käsittelyyn ja toimittamiseen talousvetenä käytettäväksi.

Lakia sovelletaan myös hankintoihin ja suunnittelukilpailuihin, jotka edellä tarkoitettua vesihuoltotoimintaa harjoittava hankintayksikkö tekee tai järjestää ja jotka liittyvät:

1. jäteveden tai huleveden poisjohtamiseen tai käsittelyyn;
2. vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen edellyttäen, että talousvedeksi hankittavan veden osuus hankkeissa taikka kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä tuotettavan veden koko määrästä on yli 20 prosenttia

Lakia ei sovelleta, jos julkinen yritys tai yksin- tai erityisoikeuden saanut hankintayksikkö toimittaa talousvettä julkisen palvelun verkkoihin seuraavien ehtojen täyttyessä:

1.  talousvettä tuotetaan muun kuin edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi;
2. yleiseen verkkoon toimittamisen tarkoituksena on tasata yksikön oman kulutuksen vaihteluja;
   
   ja
3. yleiseen verkkoon toimitettavan yli jäävän talousveden osuus on enintään 30 prosenttia yksikön talousveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

Lakia ei sovelleta hankintayksikön raakaveden hankintaan. Raakavedellä tarkoitetaan juomaveden valmistamiseen tarkoitettua pintavettä.

Yksinomaan jätevesihuoltoa harjoittavat yksiköt kuuluvat yleisen hankintalain puolelle

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa erityisalojen hankintalaissa on muutettu yksinomaan jätevesihuoltoa harjoittavien yksiköiden asemaa hankintalainsäädännössä. Uuden lainsäädännön mukaan ainoastaan talousvesihuoltoon liittyvät tehtävät ovat aina erityisalojen hankintalain piirissä. Aiemman lainsäädännön nojalla myös pelkkää jätevesihuoltoa harjoittavat yksiköt olivat erityisalojen hankintalain soveltamisalassa. Uuden hankintalainsäädännön nojalla tällaiset tahot ovat kuitenkin yleisen hankintalain piirissä.

Jäteveden osalta vesihuolto kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan vain silloin, kun siitä huolehtii sama toimija kuin talousvedestä. Sama koskee hulevesiviemäröintiä. Edellä tarkoitettu täsmennys johtuu erityisalojen hankintadirektiivistä. Eritysalojen hankintadirektiivissä rajataan vesihuoltoverkkojen toiminta juomaveden tuotantoon, siirtoon ja jakeluun. Jäteveden poisto ja käsittely kuuluvat erityisalojen hankintadirektiivin piiriin vain, mikäli talousvesihuoltoa harjoittava yksikkö toteuttaa kyseisiä tehtäviä talousvesihuoltoon liittyen. Muutoin nämä toiminnot ovat hankintalain soveltamisalassa. Myös markkinaoikeuden ratkaisussa (MAO 890–891/14) katsottiin, että pelkästä jäteveden poistosta ja käsittelystä huolehtinut yksikkö ei ollut erityisalojen hankintalain vaan hankintalain mukainen hankintayksikkö.

Oheinen taulukko selventää asiaa:

Eräät liikenteen palvelut

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, automatisoiduin järjestelmin, johdinautoilla, linja-autoilla, kaapeliradoilla tai metrolla. Lakia sovelletaan myös kuljetuspalvelujen tarjoamiseen kuljetuspalvelujen verkossa. Kuljetuspalvelujen verkolla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea liikennöitäviä reittejä, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä. 

Käytännössä näihin toimintoihin kuuluu ensinnäkin liikennepalvelujen tarjoaminen viranomaisen asettamin edellytyksin. Tällaisia palveluja yleisölle tarjoavien ja hankintayksikön tunnusmerkit täyttävien tahojen tulee soveltaa omiin hankintoihinsa erityisalojen hankintalakia. Tällainen toimija on esimerkiksi metro- ja raitiovaunuliikennepalveluja Helsingissä tarjoava HKL. Erityisalojen piirissä ovat myös yksiköt, jotka antavat liikennepalveluja koskevia verkkoja eri toimijoiden käyttöön suunnittelemalla, ohjaamalla ja organisoimalla liikennepalveluja ja rakennuttamalla liikennepalvelujen verkkoja. Myös edellä mainittuun toimintaan liittyvä liikenteen ohjaus on säännöksessä tarkoitettua erityisalatoimintaa. Hankintayksiköitä ovat liikenteen palveluista annetun lain (320/2017, liikennepalvelulaki) 181 ja 182 §:ssä määritellyt toimivaltaiset viranomaiset, jotka määrittelevät liikennepalvelulain mukaiset liikennepalvelujen yleiset säännöt ja antavat julkisen palvelun velvoitteita liikennepalveluista. 

Tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat  liikennepalvelulain 181  §:n mukaan toimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä liikennepalvelulain 181 §:n 2  momentissa mainitut kunnalliset viranomaiset ja 3 momentissa mainitut seudulliset viranomaiset. Sen sijaan kunta tai muu hankintayksikkö, joka ei ole liikennepalvelulaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai joka ei organisoi, ohjaa, tai suunnittele liikenneverkkoja siten, että sen voitaisiin katsoa antavan verkkoja käyttöön, ei ole erityisalojen hankintalain soveltamisalassa. 

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat liikennepalvelulain 182 §:n mukaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä omalla toimivalta-alueellaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Muuta raideliikennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia viranomaisia ovat liikennepalvelulain 181 §:n 2 ja 3 momentissa mainitut kunnalliset ja seudulliset viranomaiset omalla toimivalta-alueellaan. 

Erityisalatoimintaa harjoittavat myös yksiköt, jotka antavat rautateiden verkkoja käyttöön suunnittelemalla, ohjaamalla ja organisoimalla liikennepalveluja ja tekemällä sopimuksia rataverkosta tai sen käytöstä. Liikennepalvelutoimintaa on edelleen ratalain (110/2007) tarkoittama radanpito eli rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelu, hankinta, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen ohjaus. Kuljetuspalveluja tarjotaan rataverkolla Suomessa eri viranomaisten asettamin edellytyksin esimerkiksi siten, että viranomainen määrittää ne verkot, joissa kuljetuspalveluja voidaan tarjota. Radanpito liittyy rautatieverkon toimintaan. 

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan myös lentoasemien ja meri- tai sisävesisatamien ylläpitoon sekä muuhun lentoasemien, meri- tai sisävesisatamien tai terminaalipalvelujen saattamiseen lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön. Lain soveltamisalaan kuuluvaan palvelutoimintaan liittyviä hankintoja ovat siten esim. terminaalirakennusten rakentaminen ja niihin liittyvien kiinteistönhuoltopalvelujen ostaminen. EY:n tuomioistuin on Lissabonin lentokenttää koskevassa tapauksessa (C 247/89 Komissio v. Portugali) todennut, että telekommunikaatiojärjestelmän kuten puhelinvaihteen, rakentamista koskeva tarjouskilpailu kuului erityisaloja koskevassa direktiivissä säädettyyn toimialaan.  Kyseisen viranomaisen tehtävänä oli huolehtia liikennepalvelujen hallinnoinnista ja tarvittavan infrastruktuurin

Postipalvelut

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan postilain (415/2011) 3 luvun mukaisen yleispalvelun tarjoamiseen. Postilain 14 §:n mukaan koko maassa on oltava pysyvästi tarjolla postipalvelujen yleispalvelu, joka on saatavilla tasapuolisin ehdoin. Yleispalvelun piiriin kuuluvat lain 15 §:n mukaan enintään kahden kilon painoiset kirjelähetykset ja enintään kymmenen kilon painoiset postipaketit, jotka maksetaan yleisesti käytettävissä olevilla käteismaksutavoilla ja jotka käyttäjällä on mahdollisuus jättää postiyrityksen kuljetettavaksi keräilypisteeseen, maahan saapuvat enintään kahdenkymmenen kilon painoiset postilähetykset sekä postilähetysten kirjaamis- ja vakuuttamispalvelut.

Komission päätöksellä 6.8.2007 tietyt postipalvelut on Ahvenanmaata lukuun ottamatta vapautettu Suomessa erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisesta. Päätös perustuu Suomen hakemukseen komissiolle. Päätös on saatavissa kokonaisuudessaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä (EUVL 18.8.2007 L215/21).

Useita toimintoja koskevat hankintasopimukset

Useita toimintoja koskevissa hankinnoissa sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat toimintoa, jonka tarpeita hankinta pääasiallisesti palvelee. Hankinnan pääasiallisen tarkoituksen määrittely voi perustua arviointiin tarpeista, joihin hankinnan on vastattava. Arvioinnin tekee hankintayksikkö arvioidessaan sopimuksen arvoa ja laatiessaan tarjouspyyntöä.

Jos ensisijaista käyttötarkoitusta ei kyetä määrittelemään, sovelletaan aina joko hankintalakia tai erityisalojen hankintalakia. Jos jokin toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen hankintalain soveltamisalaan eikä ole täysin selvää kumpaa toimintoa hankinta enemmän palvelee, sovelletaan hankintalakia. Jos jokin toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja toinen ei kuulu kummankaan hankintalain soveltamisalaan, sovelletaan epäselvässä tapauksessa erityisalojen hankintalakia.

Suoraan kilpailulle avoin toiminto

Ala, jolla kilpailu toimii, voidaan jättää hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Kun jollakin alalla todetaan olevan todellista kilpailua, menettelysäännösten noudattamisesta voidaan luopua. Tällä perusteella soveltamisalasta on poistettu teleala, eräät postipalvelut sekä sähkön tuotanto ja myynti.

Alalla toimivat yksiköt voivat yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa tehdä hakemuksen alan poissulkemisesta suoraan Euroopan unionin komissiolle. Hakemus tulee lähettää tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle.