Vastuualueet
Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
29.6.2026
Hankinnan kohteen kuvaus
Hankinnan jakaminen osiin
Hankintojen jakamisella tarkoitetaan luontevan hankintakokonaisuuden jakamista osiin esimerkiksi siten, että kokonaisuuden eri osista voi toteuttaa esimerkiksi erillisen kilpailutuksen. Jakaminen voidaan tehdä myös niin, että samassa tarjouskilpailussa hankintayksikkö määrittelee millaisista osista tarjoaja voi antaa oman osatarjouksensa.
Velvollisuus jakaa hankinta osiin
EU-hankinnoissa hankintayksikön on 1.10.2026 jälkeen aloitetuissa hankintamenettelyissä lähtökohtaisesti jaettava hankinta erillisiin osiin tai kilpailutettava hankinnan osat erillisillä tarjouskilpailuilla. Velvoitteen taustalla on lain tavoite pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantamiseksi julkisissa hankinnoissa.
Hankinta voidaan jakaa osiin myös valitsemalla vähintään kaksi toimittajaa puitejärjestelyyn tai perustamalla dynaaminen hankintajärjestelmä. Jakamista koskeva velvollisuus ei koske hankintalain 43 §:n mukaisia puitejärjestelyjen sisäisiä hankintoja.
Hankintayksikkö voi määritellä jaettavien osien koon ja kohteen.
Poikkeukset osiin jakamisen velvollisuudesta
Hankintayksikkö voi jättää hankinnan jakamatta osiin, jos osiin jakaminen ei ole perustellusta syytä mahdollista. Perustellut syyt voivat liittyä hankinnan tai hankintamenettelyn luonteeseen, laajuuteen, toteuttamistapaan, kokonaisvastuuseen tai hankinnan jakamiseen liittyviin riskeihin Hankinnan voi jättää jakamatta osiin myös, jos hankintaa on edeltänyt hankintalain 65 §:ssä tarkoitettu markkinakartoitus. Lisäksi hankinta voidaan jättää jakamatta osiin, jos jakaminen lisää merkittävästi hankintayksikön tai toimittajan hallintokustannuksia tai johtaisi kustannusten jatkuvaan kasvuun.
Perusteluvelvollisuus
Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.
Syitä hankinnan jakamiseen ja yhtenä kokonaisuutena kilpailuttamiseen on esitetty hankintalain 75 §:n lisäksi hankintalain esitöissä (HE 2/2026 vp, s. 101). Hankintayksikön on perusteluissaan hyvä verrata omaa käytännön tilannettaan laissa esitettyihin perusteluihin.
EU-hankinnoissa hankintayksikön päätöksestä olla jakamatta hankinta osiin voidaan valittaa markkinaoikeuteen. Lain eduskuntakäsittelyssä (TaVM 16/2026) on tarkennettu, että hankinnan jakamatta jättämistä koskevassa valituksessa muutoksenhaun kohteena on tarjouspyynnön sisältö, jolloin valitus on tehtävä ennen tarjousajan päättymistä. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi ei kuitenkaan voida saattaa hankintalain nojalla hankintayksikön päätöstä tai ratkaisua siitä, kuinka hankintayksikkö on kuvannut hankintalain 124 §:n tarkoittamalla tavalla hankinnan valmistelun toteutuksen.
Erotettava kielletystä pilkkomisesta
Hankinnan jakaminen osiin on erotettava hankintalain 31 §:n mukaisesta hankintojen kielletystä pilkkomisesta. Pilkkomiskiellon vastaisesta menettelystä on kyse silloin kun lain soveltamisen välttämisen tarkoituksessa pilkotaan hankinta eriin, lasketaan ennakoitu arvo poikkeuksellisin menetelmin tai yhdistetään eri kynnysarvon omaavia hankintoja keinotekoisesti toisiinsa.
Kun hankinta jaetaan osiin siten, että tarjoajat voivat antaa osatarjouksia, jakaminen ei vaikuta hankintakokonaisuuden ennakoituun arvoon, sillä kaikki osatarjoukset on otettava huomioon ennakoitua arvoa laskettaessa. Silloin kun hankinta jaetaan osiin täysin erillisiksi kilpailutuksiksi, on kuitenkin otettava huomioon, ettei jakamisesta muodostu lainvastaista hankinnan pilkkomista hankintalainsäädännön soveltamisen välttämiseksi.
Avoimuus
Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista. Jos tarjouksia voi antaa useammasta tai kaikista osista, hankintayksikkö voi rajoittaa niiden osien määrää, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Tällöin hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa niiden osien enimmäismäärä, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä puolueettomat ja syrjimättömät säännöt, joita se soveltaa ratkaistessaan, mihin osaan tarjoajan tarjous tulee valituksi, jos tarjoajan tarjous tulisi valituksi hankintailmoituksessa ilmoitettua enimmäismäärää useampaan osaan.
Hankintayksikön tulee siis etukäteen ilmoittaa, minkälaisista osista sen hankintakokonaisuus muodostuu ja minkälaisista osista tarjoaja voi jättää osatarjouksen. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se määrittelee eri osat sekä siinä, kuinka moneen osaan saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi.
Jakaminen voidaan tehdä kaikissa hankintamenettelyissä. Avoimessa ja rajoitetussa menettelyssä, neuvottelu- tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tai puitejärjestelyiden osalta jakaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että hankittavat tuotteet tai palvelut jaettaisiin erilaisiin tuote- tai palveluryhmiin taikka jakamalla hankintaa alueellisesti. Urakoissa jakaminen on mahdollista esimerkiksi osaurakoiden avulla. Puitejärjestelyissä jakaminen on mahdollista suorittaa myös siten, että puitejärjestelyissä otettaisiin puitejärjestelyyn useampi toimittaja, joita voidaan valikoida edellä mainittujen edellytysten mukaisesti.
Yhdistäminen
Hankintayksikkö voi myös yhdistää useampia osia tai kaikki osat samaan hankintasopimukseen. Silloin hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, mitkä osat tai osien ryhmät se voi yhdistää.
Tavoite helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille saattaa nimittäin vaikeutua, jos hankintaviranomaisten olisi pakko tehdä sopimus osina, vaikka sen vuoksi olisikin hyväksyttävä merkittävästi huonompia ratkaisuja verrattuna sopimuksen tekemiseen niin, että useita osia tai kaikkia osia käsitellään yhdessä. Jos tällaisen menetelmän soveltamismahdollisuus on selkeästi ilmoitettu etukäteen, hankintayksikkö voi tehdä tarjouksista vertaileva arvio sen selvittämiseksi, täyttävätkö tietyn tarjoajan jotakin erityistä osayhdistelmää koskevat tarjoukset kokonaisuudessaan direktiivin mukaisesti vahvistetut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet kyseisten osien osalta paremmin kuin yksittäisiä osia koskevat erilliset tarjoukset. Siinä tapauksessa hankintayksikkö voi tehdä sopimuksen yhdistämällä kyseiset osat tarjoajalle. Hankintayksikön on tehtävä tällainen vertaileva arvio määrittämällä aluksi, mitkä tarjoukset parhaiten täyttäisivät kunkin yksittäisen osan osalta vahvistetut sopimuksen tekoperusteet, ja vertaamalla niitä sitten jonkin tietyn tarjoajan tiettyä osayhdistelmää kokonaisuudessaan koskeviin tarjouksiin.