Luonteva hankintakokonaisuus
Hankintayksikölle tulee usein vastaan tilanne, jossa hankintayksikön tulee arvioida, onko kyseessä yksi hankintakokonaisuus vai useampi toisistaan erillinen hankinta. Jos hankinnan eri osilla tähdätään samaan tavoitteeseen samanlaisilla keinoilla ja näillä on myös ajallinen yhteys, voidaan hankintaa pitää yhtenä hankintakokonaisuutena. Tällöin myös kaikkien kokonaisuuteen kuuluvien osien arvo on huomioitava hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa.
Luontevan hankintakokonaisuuden arviointi tulee tehdä hankintakohtaisesti. Lainsäädännössä ei ole tarkkoja ohjenuoria luontevan hankintakokonaisuuden arvoimiseksi, vaan arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti arvioimalla, onko kyseessä yksi vai useampi kokonaisuus.
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa tunnistettuja olennaisia kysymyksiä, joiden perusteella hankintayksikkö voi arvioida luontevaa hankintakokonaisuutta, on useita. Tilannetta tulisi arvioida kokonaisuutena ainakin seuraavien seikkojen yhdistelmänä:
- Onko hankkijana sama hankintayksikkö tai oikeushenkilö?
Jos hankkijoina on useampia hankintayksiköitä, voivat hankintayksiköt kilpailuttaa hankinnat erillisinä. Jos yksiköt kilpailuttavat hankinnat yhdessä, tulee kaikkien mukana olevien tahojen hankintojen ennakoitu arvo laskea yhteen arvioitaessa kynnysarvon ylittymistä.
- Ajallinen läheisyys: millaisella aikataululla osahankinnat on ajateltu toteuttaa?
Jos samankaltaiset hankinnat tehdään ajallisesti lähellä toisiaan, muodostavat ne todennäköisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Jos taas hankintojen välillä on merkittävää ajallista etäisyyttä, voi jopa samankaltaisista hankinnoista muodostua useita erillisiä kokonaisuuksia.
- Muodostavatko osat kiinteän teknisen kokonaisuuden?
Teknistä kokonaisuutta arvioitaessa voidaan esimerkiksi tarkastella sitä, ovatko tietyt osat teknisesti erotettavissa kokonaisuudesta. Jos jokin osa kilpailutetaan erikseen, muodostaako jäljelle jäävä osuus oman toiminnallisen kokonaisuutensa?
- Onko osille löydettävissä yhteisiä tarjoajia?
Tätä näkökulmaa tarkasteltaessa hankintayksikkö voi selvittää, onko tarjoajamarkkinoilla tarjoajia, jotka tarjoavat hankinnan sisällön mukaisia tavaroita. Jos markkinoilla toimivat tarjoajat pystyvät tarjoamaan vain osaa kokonaisuudesta, voi kyse olla erillisistä hankinnoista.
- Mikä on hankintojen toteuttamisen maantieteellisen alueen yhtenäisyys?
Maantieteellinen etäisyys tulee arvioitavaksi lähinnä palvelu- ja rakentamistyyppisissä hankinnoissa ja hankinnoissa, joissa logistiikkaverkosto on merkittävä hankinnan toteutuksen kannalta. Hankintayksikkö voi tarkastella esimerkiksi, onko hankinnan toteutuskohteilla merkittävä maantieteellinen etäisyys toisiinsa nähden.
- Onko hankintayksikön tiedossa ollut tuleva hankinta, kun se on kilpailuttanut aikaisemman kokonaisuuden?
Välillä hankintayksikkö saattaa hankkia jonkin hankinnan kohteen, jota vastaavan hankinnan se on toteuttanut ajallisesti aiemminkin. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö voi osoittaa, että sillä ei ole ollut tiedossa tulevaa hankintakokonaisuutta, joka vastaa aiemmin kilpailutettua, voidaan tälle antaa painoarvoa arvioitaessa hankintakokonaisuutta.
- Tähdätäänkö hankinnan eri osilla yhteisen tavoitteen ja tarkoituksen toteuttamiseen? Onko hankinnoilla yhteinen budjetti?
Merkittävän kokoisissa organisaatioissa toiminta on voitu jakaa eri tuotantoyksiköille. Sillä, että hankintayksikkö voi osoittaa hankinnan tavoitteiden ja budjetin olevan toisistaan erilliset, voi olla yhtenäisen kokonaisuuden arvioinnin kannalta merkitystä.
Oikeuskäytäntöä
- Markkinaoikeus on tapauksessa MAO:231/25 katsonut, että hankintayksikön urakkahankinta oli muodostanut luontevan hankintakokonaisuuden. Lopputulokseen oli vaikuttanut se, että rakennusurakka ja pääurakka sekä sivu-urakat liittyivät koulun perusparannukseen ja laajennukseen, ja hankintailmoitukset oli julkaistu ajallisesti lähekkäin.
- Markkinaoikeuden tapauksessa MAO:170/25 oli arvioitavana, kuuluivatko hankintayksikön samoihin aikoihin kilpailuttamat kolme suunnitteluhankintaa samaan hankintakokonaisuuteen vai ei. Hankintayksikön hankinnat olivat koskeneet koulukeskuksen peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelua, peruskorjauksen rakennesuunnittelua ja taloteknistä suunnittelua. Vaikka kyseiset hankinnat olivat koskeneet erilaista suunnittelua, hankinnoilla oli ollut yhteinen tavoite. Lisäksi hankintojen ajallinen lähekkäisyys puolsi sitä, että hankinnat olivat muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden. Kaikkien kolmen hankintojen ennakoitu kokonaisarvo olisi siten tullut laskea yhteen ja hankinnasta olisi tullut tehdä EU-kynnysarvot ylittävä hankintailmoitus.
- Tapauksessa MAO:541/24 markkinaoikeus katsoi, että hankinta oli muodostanut suunnitelmallisen hankintakokonaisuuden, joka tuli katsoa erillisenä hankintana aikaisemmista hankintayksikön tekemistä hankinnoista. Kyse ei ollut hankintalain vastaisesta hankinnan pilkkomisesta. Asian arviointiin vaikutti se, että hankinnan tarve oli ilmennyt vasta myöhemmässä vaiheessa edellisen hankinnan jälkeen, ja se oli ollut selvästi suurempi ja ajallisesti pitkäkestoisempi verrattuna edelliseen hankintaan.
- Korkein hallinto-oikeus on tapauksessa KHO 27.3.2024/898 todennut, että hankintayksikön hankkimat käännöspalvelut olivat yhdessä muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden. Asian arviointiin vaikutti hankintapäätösten tekeminen lyhyen ajan sisällä, jolloin hankinnoilla oli ajallinen yhteys toisiinsa. Lisäksi käännöspalvelujen tarve oli ollut jatkuvaa, eikä kyse ollut kertaluontoisista hankinnoista. Kaikki hankinnat olivat olleet hyvin samankaltaisia, vaikka käännettävä sisältö oli vaihdellut. Hankintapäätösten mukaiset hankinnat olivat muodostaneet sellaisen luontevan hankintakokonaisuuden, jonka pilkkominen osiin ei ollut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla mahdollista.