26.6.2026
Päätös, sopimus ja muutoksenhaku

Hankinnan keskeyttäminen

Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa, ettei jo aloitettua hankintaprosessia saateta loppuun, vaan prosessi keskeytetään. Tällöin hankinta jätetään tekemättä tai käynnistetään täysin uusi hankintaprosessi.  

Hankinnan keskeyttämisen tilanteet ovat hankintalain 125 §:n mukaan: 

  • Todellinen ja perusteltu syy 
  • EU-hankinnassa tilanne, kun avoimessa menettelyssä on saatu vain yksi tarjous  

Todellinen ja perusteltu syy oikeuskäytännössä

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta keskeyttää aloittamansa hankintamenettely, jos keskeyttämiseen on todellinen ja perusteltu syy. Päätöksen perusteena olevia syitä on arvioitu laajasti oikeuskäytännössä. 

Hankinnan keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ei ole sallittavaa.  

Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintamenettelyä ei ole saanut keskeyttää, jos keskeyttämisen tarkoituksena on kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa. 

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissa (mm. asiat C-27/98 Fracasso ja Leitschutz ja C-244/02 Kauppatalo Hansel Oy) on katsottu, etteivät julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet tarkoita sitä, että hankintayksikön olisi aina saatettava hankintamenettelynsä päätökseen tai että keskeyttämispäätös edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin noudatettava päätöksenteossaan julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. 

Unionin oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm. 

  • tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi 
    ks. C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy 
  • hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous (tällöin ei voida tehdä riittävää vertailua hintojen tai muiden ominaisuuksien kesken) 
    ks. C-27/98, Metalmeccanica Fracasso SpA, ks. myös kotimaiset ratkaisut KHO 20.9.2007 taltio 2365, KHO 28.11.2001 taltio 2973, MAO:278/2025, MAO:222/25, MAO:438/24, MAO:68/23, MAO:H278/21, MAO;614/17, MAO:265/18, MAO:209/19, MAO:122/20.   

Kotimaisessa oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm. 

 ks. MAO:300/25, MAO:189/25, MAO:42/23, MAO:H398/22, MAO:H246/22, MAO:H128/22, MAO:H282/21, MAO:148/21, ks. KHO:1997:124, KHO 15.04.1999 taltio 770, KHO:2004:29, MAO:209/17, MAO:254/17, MAO:325/17, MAO:206/19, MAO:269/19, MAO:69/20, MAO:293/20, MAO:321/20 ja MAO:501/20. 

Oikeuskäytännön mukaan todellinen syy ei kuitenkaan ole se, että kilpailutusprosessin aikana päätetäänkin toteuttaa hankinta omana työnä. Tapauksessa MAO:95/04 hankintayksikkö on keskeyttänyt hankinnan ja päättänyt toteuttaa sen omana työnä. Keskeyttämistä ei hyväksytty, sillä hankintayksikön tulisi tehdä päätös omana työnä teettämisen ja kilpailuttamisen välillä jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Näin ollen hankintaprosessin käynnistäminen esimerkiksi vain markkinoiden kartoittamiseksi on kiellettyä. 

Keskeyttämisvelvollisuus yhden tarjouksen tilanteessa

Hankintayksikön tulee keskeyttää 1.10.2026 jälkeen aloittamansa hankintamenettely, ja hankintatarpeen edelleen vallitessa käynnistää hankintamenettely uudelleen, jos se on: 

  1. Kilpailuttanut EU-kynnysarvon ylittävän hankinnan, JA 
  2. Menettelynä on ollut avoin menettely, JA 
  3. Hankintaa ei ole jaettu osiin TAI hankinnan valmistelussa ei ole järjestetty markkinakartoitusta.  

Siten velvollisuutta hankinnan keskeyttämiseen ei ole, jos kyseessä on esimerkiksi kansallinen tai liitteen E hankinta, tai hankinnassa on käytetty jotakin muuta menettelyä kuin avointa menettelyä. Velvollisuutta keskeyttää ei ole myöskään, jos hankinta on jaettu osiin, esimerkiksi kilpailuttamalla hankinta osiin jaettuna hankintana, kahdessa tai useammassa eri kilpailutuksessa, kahden tai useamman toimittajan puitejärjestelyssä tai dynaamisessa hankintajärjestelmässä (DPS). Velvollisuutta keskeyttää hankintamenettely ei ole, jos hankintayksikkö on toteuttanut markkinakartoituksen ja ottanut sen tiedot huomioon kilpailutuksessaan. 

Jos hankintayksikkö haluaa keskeyttämisen jälkeen edelleen toteuttaa sopimuksen kohteen julkisena hankintana, on sen järjestettävä uusi tarjouskilpailu. Tarjouskilpailu on uusittava vain kerran.  

Hankintamenettelyn keskeyttämisestä yhden tarjouksen tilanteessa voi poiketa erityisen painavasta syystä. Erityisen painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että hankinnan kohde on erityisen vaativa tai luonteeltaan tai kooltaan muutoin sellainen, että kyseistä tarjontaa on vain hyvin rajoitetusti. 

EU-hankinnan keskeyttämisestä on tehtävä jälki-ilmoitus. 

Hankinnan keskeyttämispäätös on hankintapäätös

Hankinnan keskeyttämisestä on tehtävä normaaliin tapaan kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankinnan keskeyttämispäätös on siis tehtävä samaa muotoa ja määräyksiä noudattaen kuin varsinainen hankintapäätöskin.  

Jos hankintayksikkö keskeyttää hankinnan vedoten todelliseen ja perusteltuun syyhyn, tulee hankintayksikön perustella keskeyttämispäätöksensä. Päätöksen perusteluista asianosaisten tulee kyetä arvioimaan syyn todelliset perusteet.  

  • Tapauksessa MAO:300/24 hankintayksikkö ei ollut perustellut hankinnan keskeyttämistä keskeyttämispäätöksessä riittävällä tarkkuudella, minkä vuoksi markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt hankintalainsäännösten vastaisesti. Lainvastainen menettely päätöksen perustelemisessa ei kuitenkaan tässä tapauksessa vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen taikka valittajan asemaan, minkä vuoksi menettelystä ei määrätty hankintayksikölle seuraamusta. 
  • Ks. myös vastaavat tapaukset MAO:H189/21 ja MAO:74/21. 

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa päättää, missä vaiheessa se ilmoittaa tarjousten käsittelyn aikana tekemistään ratkaisuista. Hankintayksikön on kuitenkin ilmoitettava asianosaisille tekemistään ratkaisuista mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.   

Keskeyttämisen jälkeen hankintayksiköllä on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: 1) Hankintaprosessi aloitetaan alusta uudella hankintailmoituksella tai 2) hankinta jätetään kokonaan tekemättä. 

Menettelyä, jossa hankintaa ei keskeytetä ja tarjouksia pyydetään uudestaan tekemättä uutta hankintailmoitusta, ei voida pitää hyväksyttävänä. Tällöin voi helposti olla kyse kielletystä tinkimisestä ja epätasapuolisesta ja syrjivästä menettelystä.

Keskeyttämiselle ei ole säädetty määräaikaa

Han­kin­ta­lais­sa ei ole sää­det­ty sii­tä, mis­sä vai­hees­sa han­kin­ta­me­net­te­ly voi­daan kes­keyt­tää. Han­kin­tayk­sik­kö voi siis keskeyttää hankinnan missä vaiheessa tahansa ja kor­ja­ta myös lain­voi­mai­sia han­kin­ta­pää­tök­siään (näin esim. MAO:250/16).

Jälki-ilmoitusvelvollisuus

EU-hankinnan, kansallisen kynnysarvon ylittävän liitteen E mukaisen palveluhankinnan tai käyttöoikeussopimusta koskevan hankinnan keskeyttämisestä on tehtävä jälki-ilmoitus. 

Asiakirjojen julkisuus hankinnan keskeyttämistilanteessa

Yksi hankinnan keskeyttämiseen liittyvä ongelmakohta on myös asiakirjojen julkisuus, ja erityisesti jo saapuneiden tarjousten julkisuus. Hankinnan keskeyttämistilanteessa asianosaisen tiedonsaanti-intressi ei kuitenkaan pääosin koske kilpailevia tarjouksia, vaan hankintayksikön keskeyttämispäätöstä ja sen perusteluita. Näin ollen tulkintaohjeena voidaan pitää sitä, että tarjousasiakirjat voitaisiin pitää salassa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan perusteella aina siihen saakka, kunnes hankintayksikkö on tehnyt ratkaisunsa keskeyttämisen jälkeisessä hankintamenettelyssä tai päättänyt luopua hankinnasta. 

Hankintayksikön näkökulmasta tarjouksien salassa pitäminen takaa sen, ettei niiden paljastuminen anna etua kilpailijoille uudessa tarjouskilpailussa ja näin ollen estä hankintayksikön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin. 

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa