27.3.2024
Päätös, sopimus ja muutoksenhaku

Hankinnan keskeyttäminen

Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa, ettei jo aloitettua hankintaprosessia saateta loppuun, vaan prosessi keskeytetään ja jätetään hankinta tekemättä, tai käynnistetään täysin uusi hankintaprosessi. Hankinta voidaan keskeyttää hankintalain 125 §:n perusteella vain todellisesta ja perustellusta syystä. 

Hankinnan keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ei ole sallittavaa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintamenettelyä ei ole saanut keskeyttää, jos keskeyttämisen tarkoituksena on kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa.

Todellinen ja perusteltu syy oikeuskäytännössä

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissa (mm. asiat C-27/98 Fracasso ja Leitschutz ja C-244/02 Kauppatalo Hansel Oy) on katsottu, etteivät julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet tarkoita sitä, että hankintayksikön olisi aina saatettava hankintamenettelynsä päätökseen tai että keskeyttämispäätös edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin noudatettava päätöksenteossaan julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Unionin oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.

  • tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi
    ks. C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy
  • hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous (tällöin ei voida tehdä riittävää vertailua hintojen tai muiden ominaisuuksien kesken)
    ks. C-27/98, Metalmeccanica Fracasso SpA, ks. myös kotimaiset ratkaisut KHO 20.9.2007 taltio 2365, KHO 28.11.2001 taltio 2973, MAO:102–103/09, MAO:614/17, MAO:265/18, MAO:209/19, MAO:122/20

Kotimaisessa oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.

  • hankintayksikön rahoitustilanne
    ks. KHO 22.3.2006 taltio 671, MAO:86/05, MAO:64/05, MAO:545/17, MAO:475/18, MAO:582/18, MAO:479/19, MAO:531/20
  • hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttuminen hankintamenettelyn aikana
    ks. KHO:1997:124, KHO 15.04.1999 taltio 770, KHO:2004:29, MAO:193/04, MAO:240/06, MAO:76/07, MAO:320/07, MAO:259/09, MAO:209/17, MAO:254/17, MAO:325/17, MAO:206/19, MAO:269/19, MAO:69/20, MAO:293/20, MAO:321/20, MAO:501/20
  • epäonnistunut tai tulkinnanvarainen tarjouspyyntö
    ks. MAO:49/07, MAO:423/07, MAO:358/08, MAO:416/08, MAO:108/09, MAO:123/09, MAO:131/09, MAO:309/17, MAO:349/17, MAO:560/17, MAO:660/17, MAO:863/17, MAO:44/18, MAO:45/18, MAO:90/18, MAO:111/18, MAO:430/18, MAO:450/18, MAO:525/18, MAO:535/18, MAO:541/18, MAO:624/18, MAO:412/19, MAO:503/19, MAO:525/19, MAO:521/20, MAO:66/21, MAO:67/21, MAO:74/21, MAO:71/21, MAO:29/21, KHO:2017:110
  • hankintamenettelyssä tapahtunut virhe, esim. ilmoitusvirhe
    ks. MAO:136–137/13, MAO:47/12, MAO:274/17, MAO:478/17, MAO:229/19, MAO:537/19, MAO:14/21, MAO:491/20
  • hankinnasta ei ole saanut yhtään tarjouspyynnön vaatimukset täyttävää tarjousta
    ks. MAO:864/17, MAO:125/18, MAO:479/19

Oikeuskäytännön mukaan todellinen syy ei kuitenkaan ole se, että kilpailutusprosessin aikana päätetäänkin toteuttaa hankinta omana työnä. Tapauksessa MAO:95/04 hankintayksikkö on keskeyttänyt hankinnan ja päättänyt toteuttaa sen omana työnä. Keskeyttämistä ei hyväksytty, sillä hankintayksikön tulisi tehdä päätös omana työnä teettämisen ja kilpailuttamisen välillä jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Näin ollen hankintaprosessin käynnistäminen esimerkiksi vain markkinoiden kartoittamiseksi on kiellettyä.

Hankinnan keskeyttämispäätös on hankintapäätös

Hankinnan keskeyttämisestä on tehtävä normaaliin tapaan kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankinnan keskeyttämispäätös on siis tehtävä samaa muotoa ja määräyksiä noudattaen kuin varsinainen hankintapäätöskin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa päättää, missä vaiheessa se ilmoittaa tarjousten käsittelyn aikana tekemistään ratkaisuista. Hankintayksikön on kuitenkin ilmoitettava asianosaisille tekemistään ratkaisuista mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.  

Keskeyttämisen jälkeen hankintayksiköllä on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: 1) Hankintaprosessi aloitetaan alusta uudella hankintailmoituksella tai 2) hankinta jätetään kokonaan tekemättä.

Menettelyä, jossa hankintaa ei keskeytetä ja tarjouksia pyydetään uudestaan tekemättä uutta hankintailmoitusta, ei voida pitää hyväksyttävänä. Tällöin voi helposti aktualisoitua kielletty tinkiminen ja epätasapuolinen ja syrjivä menettely (näin esim. MAO:330/09).

Keskeyttämiselle ei ole säädetty määräaikaa

Han­kin­ta­lais­sa ei ole sää­det­ty sii­tä, mis­sä vai­hees­sa han­kin­ta­me­net­te­ly voi­daan kes­keyt­tää. Han­kin­tayk­sik­kö voi siis keskeyttää hankinnan missä vaiheessa tahansa ja kor­ja­ta myös lain­voi­mai­sia han­kin­ta­pää­tök­siään (näin esim. MAO:250/16).

Jälki-ilmoitusvelvollisuus

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankinnoissa keskeyttämisestä on tehtävä jälki-ilmoitus.

Asiakirjojen julkisuus hankinnan keskeyttämistilanteessa

Yksi hankinnan keskeyttämiseen liittyvä ongelmakohta on myös asiakirjojen julkisuus, ja erityisesti jo saapuneiden tarjousten julkisuus. Hankinnan keskeyttämistilanteessa asianosaisen tiedonsaanti-intressi ei kuitenkaan pääosin koske kilpailevia tarjouksia, vaan hankintayksikön keskeyttämispäätöstä ja sen perusteluita. Näin ollen tulkintaohjeena voidaan pitää sitä, että tarjousasiakirjat voitaisiin pitää salassa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan perusteella aina siihen saakka, kunnes hankintayksikkö on tehnyt ratkaisunsa keskeyttämisen jälkeisessä hankintamenettelyssä tai päättänyt luopua hankinnasta.

Hankintayksikön näkökulmasta tarjouksien salassa pitäminen takaa sen, ettei niiden paljastuminen anna etua kilpailijoille uudessa tarjouskilpailussa ja näin ollen estä hankintayksikön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa