Hankintasopimuksen sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät erityisehdot  

Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle sosiaalisiin näkökohtiin liittyviä erityisehtoja. Eritysehtojen on oltava syrjimättömiä ja niistä on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa.   

Hankintayksikkö voi edellyttää sopimusehtona toimittajalta sitoutumista toimitusketjussaan sosiaalisen kestävyyden velvoitteisiin eli vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteisiin (ns. Code of conduct). Lähtökohtana on, että toimittaja sitoutuu siihen, että tuotteen valmistus tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat Code of Conduct -ehtojen mukaisia siinä tapauksessa, että ehtojen mukaiset vähimmäisvelvoitteet ylittävät kansallisen lainsäädännön velvoitteet. Tarjouspyyntöön ja sopimukseen voidaan lisätä myös vaatimus Kansainvälisten sopimusten noudattamisesta esimerkiksi ILO:n sopimusten osalta. Tämä edellyttää sopimuksen aikaista yhteistyötä hankintayksikön ja toimittajan välillä ja velvoitteiden noudattamisen valvontaa.   

Sopimuksen kesto ja muut ehdot tulee pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa määritellä siten, että sopimuksesta ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi muistisairaiden vanhusten, mielenterveyskuntoutujien tai vammaisten henkilöiden palvelut sekä lastensuojeluun liittyvät palvelut.

Työllistämisehto tarjouspyynnössä 

Työllistämisehdon tarkoituksena on luoda työllistymismahdollisuuksia nuorille, pitkäaikaistyöttömille, opiskelijoille, ikääntyneille, vammaisille, maahanmuuttajille ja/tai osatyökykyisille. Hankintayksikkö voi käyttää työllistymiskriteeriä kahdella tavalla, joko niin että valittu tarjoaja sitoutuu voittaessaan kilpailutuksen työllistämään tietyn määrän työllistymisehdon täyttäviä henkilöitä palvelukseensa tai niin, että työllistymiskriteeri on tarjouspyynnössä vertailuehtona.  

Hankintayksikön on hyvä arvioida, että se käyttää juuri kyseiseen hankintaan soveltuvia työllistymiseen liittyviä kriteereitä. Sopivat työllistymiskriteerit ovat sellaisia, että toimittajalla on mahdollista löytää toiminnastaan työtehtäviä, jotka soveltuvat henkilöille, joita hankinnassa on tarkoitus työllistää. On hyvä huomioida myös eri alojen työmarkkinatilanne. Hankintayksikkö voi tarjouspyynnössä tuoda esille mahdolliset tuet, joita tarjoaja voi hakea.  Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen voi usein saada palkkatukea.  

Hankintayksikön tulee tarjouspyynnössä määritellä työllistymiskriteerin sisältö. Kun työllistämiskriteeri on pakollinen kaikille tarjoajille asetettava ehto, tulee hankintayksikön ilmoittaa työllistettävien lukumäärä, työsuhteiden kesto ja se, mitä ehtoja työllistettävän henkilön tulee täyttää. Vaatimuksena voi olla esimerkiksi, että työllistettävä on pitkäaikaistyötön.   

Kun työllistämiskriteeriä käytetään vertailuperusteena, tarjoaja saa lisäpisteitä luvatessaan työllistää kriteerit täyttäviä henkilöitä. Tällöin tulee hankinnan suunnitteluvaiheessa arvioida sopiva painotus pisteytyksessä kriteerille sekä määritellä pisteytysperusteet.  

Tarjoajien ei tarvitse täyttää tarjouspyynnössä esitettyä työllistämisehtoa tarjouksen tekohetkellä. Tarjoaja sitoutuu tarjouksessaan työllistämään työllistämisehdon mukaisesti tullessaan valituksi toimittajaksi. Työllistämisehdolle voidaan asettaa tarjouspyynnössä seuranta- ja valvontaehtoja. Lisäksi voidaan asettaa korvausehto siltä varalta, että valittu tuottaja ei täytä työllistämisehtoa luvatun mukaisesti sopimuskaudella.  

Sopimuksen valvonta  

Hankintasopimukseen kannattaa kirjata omat ehdot sopimusehtojen valvonnasta. Toimittajalta voidaan esimerkiksi edellyttää suunnitelmaa työllistämisehtojen täyttämisestä ja vaatia raportteja sopimuskauden aikana. Hankintayksikkö voi vaatia tuottajaa valvomaan sosiaalisten velvoitteiden toteutumista koko tuotantoketjun osalta. Työ- ja ihmisoikeuksia koskevia sopimusehtoja voidaan kotimaisten toimittajien osalta valvoa toimittajakäynnein ja/tai vaatimalla vastuullisuusraporttia.   

Hankintayksikkö voi sopimuksessa edellyttää valvontakäyntioikeutta tuotantotiloihin sopimuskauden aikana. Suomessa myös viranomaiset suorittavat monilla toimialoilla valvontaa. Ulkomaisilta toimittajilta voidaan pyytää esim. vastuullisuusraportti, todistus BSCI-auditoinneista tai SA 8000-sertifioinneista tai muista vastaavista selvityksistä. Hankintayksikkö voi pyytää myös vapaamuotoisen selvityksen toimittajalta. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskuntavastuun verkkosivuilla on saatavilla malli itsearviointilomakkeesta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.   

Sopimuskaudella mahdollisesti esiintyviin ongelmiin hankintayksikkö voi varautua kirjaamalla sopimukseen sopimusoikeudellisia sanktioita. Näitä voivat olla esimerkiksi toimittajalta määräajassa vaadittava suunnitelma korjaavista toimenpiteistä, tilausten rajoittaminen, kunnes rikkomus on korjattu, sopimussakko tai sopimuksesta irtautumisen mahdollisuus tiettyjen rikkomusten seurauksena. Sanktioiden tulee olla kuitenkin suhteellisuusperiaatteen mukaisia. On hyvä huomioida myös, että kannustimet voivat olla sanktioita tehokkaampia asioiden eteenpäin viemisessä. Vastuullisuustilanteen parantaminen yhteistyössä toimittajan kanssa on hedelmällisempää kuin sakkojen ja irtisanomisen toteuttaminen. 

Lisää aiheesta 

• Hankinnoilla työllistämisen opas
  Kuntaliitto