Yhteiset säännökset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Hankintojen valvonta kuuluu Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV, jäljempänä myös virasto) vastuulle. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä KKV:lle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi.

KKV valvoo hankintalain noudattamista

Ensisijaisesti valvonnan tarkoituksena on puuttua täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin suorahankintoihin, joista ei ole lainkaan ilmoitettu, sekä muihin merkittäviin suorahankintoihin rinnastuviin menettelyltään karkeasti virheellisiin tai syrjiviin hankintoihin. Jos hankintayksikkö on esimerkiksi tarkoituksella laatinut niin puutteellisen tai epäselvän hankintailmoituksen, että sen perusteella kilpailuolosuhteet jäävät hyödyntämättä ja hankinta rikkoo perustavanlaatuisella tavalla syrjimättömyyden vaatimusta, rinnastuu menettely laittomaan suorahankintaan ja tällöin KKV voi ottaa asian tutkittavakseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto huomioi kokonaisarviossaan näkökohdat hankintalain noudattamisen, oikeusturvan sekä julkisten hankintojen avoimuuden ja syrjimättömyyden turvaamisen kannalta. KKV voi tehtäviä priorisoidessaan harkita esimerkiksi toiminnan vaikutusten vähäisyyttä. Virastolla on laaja harkintavalta käsittelyyn otettavien asioiden valinnassa.

Valvonnan tarkoitus ei ole, että KKV hakee muutosta hankintamenettelyissä tapahtuneisiin lainvastaisuuksiin yritysten ja muiden tarjoajien puolesta. Valvonta täydentää säännönmukaista muutoksenhakumenettelyä varmistamalla yleisen edun sekä veronmaksajien ja julkisten varojen käytön tehokkuuden näkökulmasta julkisten hankintojen menettelyjen avoimuuden ja syrjimättömyyden sekä tehokkaasti kilpailutettujen hankintamenettelyjen toteuttamisen.

Kuka voi kannella?

Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä KKV:lle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi.

Lain esitöissä todetaan, että kansalaisten ja asianomaisten sidosryhmien, niiden järjestäytymisestä riippumatta, sekä muiden sellaisten henkilöiden tai elinten, jotka eivät voi käyttää hankintalain mukaisia muutoksenhakumenettelyjä, edun mukaista on, että hankintamenettelyt ovat asianmukaiset. Sen vuoksi mainituilla tahoilla on mahdollisuus ilmoittaa hankintalain mahdollisesta rikkomisesta toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle muulla tavoin kuin käyttämällä hankintalain mukaista muutoksenhakujärjestelmää ja ilman, että niille olisi aina annettava asema tuomioistuimissa.

KKV voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Toimenpidepyynnön käsittely

Toimenpidepyynnön tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan, mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. Toimenpidepyynnön käsittely raukeaa, jos KKV katsoo toimenpidepyynnön kohteena olevan teon antavan hallintolain 53 c §:n mukaisesti aiheen ryhtyä toimenpiteisiin hankintalaissa tai muussa laissa säädetyn menettelyn käynnistämiseksi.

Toimenpidepyyntö tulee hallintolain 8 a luvun säännösten mukaisesti tehdä lähtökohtaisesti kirjallisesti, minkä lisäksi toimenpidepyynnön tekijän tulee esittää näkemyksensä siitä, millä perusteella tämä pitää menettelyä virheellisenä ja mahdollisuuksien mukaan tieto arvostelun kohteena olevan menettelyn tai laiminlyönnin ajankohdasta.

Toimenpidepyyntö poikkeaa kuitenkin osin hallintolain 8 a luvun hallintokantelusta. Toimenpidepyynnön käsittelyyn ei vaikuta se, onko sen tekijällä käytössään säännönmukaiset muutoksenhakukeinot. Hankintalain mukainen KKV:lle tehty toimenpidepyyntö voi viraston kokonaisarvioon perustuvan harkinnan mukaan johtaa käytännössä myös lain vastaisesti tehdyn hankintasopimuksen määräämiseen tehottomaksi sekä hankintapäätöksen kumoamiseen.

KKV:n käsittely ja toimenpiteet

Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelymenettely jakautuu menettelyllisesti kahteen osaan:

  1. Ensin virasto tekee oikeudellisen kokonaisarvion tilanteesta ja punnitsee asian merkittävyyttä.
  2. Tämän jälkeen KKV ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti.

Toimenpidepyynnön välittömänä kohteena olevalle hankintayksikölle on varattava tilaisuus tulla toimenpidepyynnön johdosta kuulluksi, jos on syytä olettaa, että asia saattaa johtaa tähän kohdistuviin toimenpiteisiin. Kuuleminen ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hankintayksikön oikeusturva ja toimenpidepyynnön johdosta mahdollisesti tehtävien toimien sisältö.

Koska hankinta-asioissa asianosaisiksi katsottavilla toimittajilla on olemassa säännönmukaiset muutoksenhakumahdollisuudet markkinaoikeuteen ja koska muiden kuin asianosaisten osalta kyse ei ole näiden omasta asiasta, ei toimenpidepyynnön tekijälle ole yleensä tarpeen varata tilaisuutta vastineen esittämiseen.

Toimenpidepyyntö voidaan käsitellä summaarisesti eli suppeammin. Tällöin KKV voi alustavan arvion perusteella todeta, että se ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Virasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi silloin, kun ei voida pitää todennäköisenä, että hankinnassa on kyse laittomasta suorahankinnasta tai muusta hankintalain vastaisesta menettelystä, asiaa koskevat KKV:n tietoon tuodut seikat eivät vaikuta todenperäisiltä tai ei ole todennäköistä, että laittoman suorahankinnan tai muun lainvastaisen menettelyn vaikutukset julkisten varojen tehokkaalle käytölle tai markkinoiden avoimuudelle ja kilpailulle ovat merkittävät. Jos hankintayksikkö KKV:n selvityksen aikana luopuu suorahankinnasta tai muutoin toteuttaa tarkastelun kohteena olevan hankinnan järjestämällä hankintalain mukaisen tarjouskilpailun, voi KKV päättää niin ikään asian käsittelyn ryhtymättä toimenpiteisiin.

KKV voi toimenpidepyynnön johdosta ja havaittuaan hankintayksikön rikkoneen tai laiminlyöneen hankintalain säännösten noudattamisen kiinnittää hankintayksikön huomioita hyvän hallinnon vaatimuksiin, saattaa tämän tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä tai antaa tälle huomautuksen. Ratkaisu ei ole valituskelpoinen päätös.

Jos virasto arvioi toimenpidepyynnön käsittelyssä, että toimenpidepyynnön kohteena oleva teko tai laiminlyönti luonteensa tai vakavuutensa johdosta antaa aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, eli suorahankintaa koskevan päätöksen täytäntöönpanon kieltoon tai esitykseen markkinaoikeudelle, toimenpidepyynnön käsittely raukeaa. Tällöin asian käsittely jatkuu hallintolain mukaisessa hallintomenettelyssä vastaavasti kuin kilpailuvalvonta-asioissa. Kyseisessä tilanteessa KKV:n olisi esimerkiksi kuultava hallintolain 34 §:n mukaisesti hankintayksikköä mahdollisesti markkinaoikeuden määrättäväksi esitetyn seuraamusmaksun määrästä.

KKV voi kieltää suorahankinnan täytäntöönpanon

KKV voi kieltää päätöksellään hankintayksikköä panemasta hankintapäätöstä täytäntöön kokonaan tai osittain, jos se katsoo hankintayksikön tehneen suorahankinnan ilman hankintalain mukaista perustetta. Kieltoa ei voida määrätä, jos asiassa on jo tehty hankintasopimus.

Jos hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan, mutta ei ole vielä tehnyt hankintasopimusta, KKV:lla ei ole toimivaltaa tehdä asiassa esitystä markkinaoikeudelle. Se voi kuitenkin puuttua hankintayksikön menettelyyn kieltämällä päätöksellään hankintayksikköä panemasta suorahankintaa koskevaa hankintapäätöstä täytäntöön. 

Kielto voi koskea koko sopimusta tai vain osaa siitä. Esimerkiksi yleisen edun turvaamiseksi sopimus voidaan näin ollen panna täytäntöön välttämättömin osin tai väliaikaisesti. Kielto koskee ainoastaan viraston laittomaksi katsoman suorahankintana toteutetun hankinnan täytäntöönpanoa. Mikäli hankintayksikkö toteuttaa KKV:n kiellon kohteena olleen hankinnan järjestämällä hankintalain mukaisen tarjouskilpailun, kielto ei estä kilpailutetun hankinnan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

KKV:n kieltopäätös sisältää asiaratkaisun, joka vaikuttaa hankintayksikön ja sen sopimuskumppanin etuun ja oikeuteen. Päätöksestä on käytävä ilmi hallintolain mukaisesti päätöksen perustelut. Kieltopäätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen.

Hankintayksikkö voi KKV:n selvityksen aikana antaa virastolle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön. Tällöin Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi päättää asian selvittämisen.

KKV:n esitys markkinaoikeudelle

Virastolla on toimivalta puuttua laittomiin suorahankintoihin esittämällä tiettyjen seuraamusten määräämistä hankintayksikölle markkinaoikeudessa.

Jos hankintayksikkö on tehnyt EU-kynnysarvot ylittävän hankinnan tai sosiaali- ja terveyspalveluiden tai muiden erityisten palveluiden hankinnan taikka käyttöoikeussopimuksen suorahankintana ilman tässä laissa säädettyä perustetta ja jos asiassa jo on tehty hankintasopimus, KKV voi esittää markkinaoikeudelle:

  1. Tehottomuusseuraamuksen määräämistä. Katso markkinaoikeuden verkkosivuilta esimerkiksi  MAO:141/19. Tässä markkinaoikeus ei kuitenkaan määrännyt tehottomuusseuraamusta eikä kumonnut hankintapäätöstä.
  2. Seuraamusmaksun määräämistä. Katso markkinaoikeuden verkkosivuilta esimerkiksi  MAO:273/19.
  3. Sopimuskauden lyhentämistä
  4. Hankintapäätöksen kumoamista. Katso markkinaoikeuden verkkosivuilta esimerkiksi MAO:324/19.

Hankintayksiköllä, johon esitys kohdistuu, on oikeus tulla kuulluksi, ennen kuin KKV tekee esityksen markkinaoikeudelle.

Esitys on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. KKV:n selvittämistoimenpiteet katkaisevat vanhentumisajan kulumisen, jolloin se alkaa kulua uudelleen alusta. Määräajan kulumisen voi katkaista vain kerran.

Virasto ei voi tehdä esitystä, jos asia on jo vireillä markkinaoikeudessa valituksen johdosta. Jos KKV:n esitystä koskevan asian vireillä ollessa samaa hankintaa koskeva valitus tulee vireille markkinaoikeuteen, esitys ja valitus on ratkaistava yhdessä.

Jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta 131 §:ssä tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen, ei KKV voi tehdä esitystä. Suorahankintailmoituksen tekemisellä hankintayksikkö voi varmistaa, että riskiä markkinaoikeusesityksestä ei ole.

Ilmeisen puutteellinen tai virheellinen suorahankintailmoitus

Ilmeisen puutteellinen tai virheellinen suorahankintailmoitus ei kuitenkaan estä esityksen tekemistä, koska puutteellisen tai virheellisen ilmoituksen johdosta asianosaiset toimittajat eivät voi asianmukaisesti arvioida suorahankinnan lainmukaisuutta ja siten perusteita hakea muutosta suorahankintaa koskevaan ilmoitukseen valitusteitse. Suorahankintailmoitus on ilmeisen puutteellinen tai virheellinen esimerkiksi silloin, kun se koskee olennaisesti erilaista hankintaa kuin mitä suorahankintana ollaan toteuttamassa. Ilmoitus on ilmeisen puutteellinen tai virheellinen myös silloin, jos ilmoituksesta eivät käy ilmi syyt suorahankinnan tekemiselle.

lmoitus ei kuitenkaan ole ilmeisen puutteellinen tai virheellinen ainoastaan siitä syystä, että ilmoituksessa esitettyjen suorahankintaperusteiden riittävyys voidaan kyseenalaistaa. Kyseenalaistaminen on siis mahdollista valittamalla suorahankintailmoituksen perusteista hankintalain oikeussuojakeinojen mukaisesti.

Hankintayksikön, sopimuskumppanin ja tarjoajan tietojenantovelvollisuus

Hankintayksikkö, tämän sopimuskumppani, hankintayksikössä määräysvaltaa käyttävä taho ja hankintamenettelyyn osallistunut elinkeinonharjoittaja on salassapitosäännösten estämättä velvollinen KKV:n kehotuksesta antamaan sille kaikki hankintamenettelyn lainmukaisuuden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Arvion siitä, onko asiakirja menettelyn selvittämiseksi tarpeellinen, tekee KKV. Asiakirjoja voivat olla esimerkiksi mahdollinen hankintailmoitus, tarjouspyyntö, tarjous, hankintapäätös, hankintasopimus, kokouspöytäkirja, tilintarkastusasiakirjat, kirjeenvaihto tai mikä tahansa muu asiakirja, josta tarvittavat seikat käyvät ilmi. Tiedot on niin vaadittaessa annettava kirjallisina.

KKV voi asettaa kehotuksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi luovuttaa valvonnassa saamansa tiedon tai asiakirjan toiselle viranomaiselle, jonka on sille säädetyn tehtävän hoitamiseksi välttämätöntä saada tieto muutoin salassa pidettävästä seikasta.

Valvonnan tulosten raportointi

KKV laatii vuosittain hankintalain valvontaa koskevasta toiminnastaan raportin, jossa on yhteenveto:

  1. valvontatoiminnassa havaituista lainvastaisista menettelyistä ja avoimuuden tai syrjimättömyyden kannalta haitallisista menettelytavoista sekä niiden yleisimmistä taustatekijöistä
  2. 139 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden määristä ja sisällöstä
  3. 140 §:ssä tarkoitettujen kieltopäätösten ja sitoumusten määristä ja sisällöstä
  4. 141 §:ssä tarkoitettujen esitysten määristä ja sisällöstä sekä esitysten johdosta annetuista tuomioistuinratkaisuista.

Vuosiraportit ovat saatavilla Kilpailu- ja kuluttajaviraston internet-sivuilla.

 

Lisää aiheesta

Muualla verkossa

Hankintojen valvonnan tuloksena syntynyttä oikeuskäytäntöä markkinaoikeudessa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkopalvelu

Neuvontayksikön verkkopalvelussa