27.4.2023

Kansainväliset hankinnat

Kansainvälinen julkisten hankintojen instrumentti IPI

Kansainvälinen julkisten hankintojen instrumentti eli vastavuoroisuusasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1031) tuli voimaan ja sovellettavaksi 29. elokuuta 2022. Komissio antoi tiedonantona ohjeet asetuksen soveltamisen helpottamiseksi 21. helmikuuta 2023.

Asetuksen sisältämä sääntely tulee huomioida myös Suomessa käynnistettävissä hankintamenettelyissä. Hankintayksiköiden tulee kuitenkin toimia asetuksessa tarkoitetulla tavalla vasta siinä vaiheessa, kun komissio asettaa toimenpiteen jotakin maata kohtaan. Toistaiseksi komissio ei ole vielä asettanut ensimmäistäkään IPI-toimenpidettä.

Asetuksen tarkoitus

Asetuksen tarkoituksena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimijoiden uusia kaupankäyntimahdollisuuksia kolmansien maiden hankintamarkkinoilla, jotka ovat aiemmin olleet monilta osin suljettu tai rajoitettu EU:sta peräisin olevilta toimijoilta, tavaroilta ja palveluilta. Asetuksessa säädetään menettelyistä, joita noudattaen komissio voi ryhtyä tutkimaan kolmansien maiden kaupankäyntiä estäviä tai rajoittavia toimenpiteitä tai käytäntöjä. Tutkimusten jälkeen komissio voi tarvittaessa neuvotella asianomaisten maiden kanssa kaupankäynnin esteiden tai rajoitteiden poistamisesta.

Asetuksessa säädetään myös komission mahdollisuudesta määrätä tällaisten toimenpiteiden tai käytäntöjen osalta IPI-toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan vastavuoroisesti rajoittaa kolmansien maiden pääsyä unionin hankintamarkkinoille, mikäli käydyt neuvottelut eivät johda markkinoiden avautumiseen. Toimenpiteen käyttöönoton edellytyksenä on myös sen katsominen unionin edun mukaiseksi.

Asetuksen soveltamisala

Asetusta sovelletaan julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin, jotka kuuluvat ns. klassisen hankintadirektiivin (2014/24/EU), erityisalojen hankintadirektiivin (2014/25/EU) ja julkisia käyttöoikeuksia koskevan direktiivin (2014/23/EU) soveltamisalaan.

Asetuksen ja IPI-toimenpiteiden soveltamisen rajoitukset

IPI-toimenpiteitä ei sovelleta sellaiseen maahan, joka on GPA-sopimuksen osapuoli tai joka on tehnyt unionin kanssa kahden- tai monenvälisen kauppasopimuksen, johon sisältyy sitoumuksia pääsystä hankintamarkkinoille. Toimenpiteet voivat kohdistua siten vain sellaisiin hankintoihin, joiden alkuperämaan kanssa unioni ei ole tehnyt kansainvälisiä julkisten hankintojen sitoumuksia. Sääntely koskee siis ns. kolmansia maita. Asetus ei vaikuta GPA-sopimuksen tai muiden edellä tarkoitettujen kauppasopimusten noudattamiseen. IPI-toimenpiteitä voidaan kuitenkin edelleen kohdistaa niihin hankintoihin, jotka on jätetty tällaisten kauppasopimusten ulkopuolelle.

Asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen käynnistettyihin hankintamenettelyihin. Hankinnan käynnistämisen hetkenä pidetään yleisesti hankintailmoituksen julkaisuhetkeä. IPI-toimenpidettä sovelletaan vain sellaisiin hankintamenettelyihin, jotka kuuluvat toimenpiteen piiriin ja jotka on käynnistetty toimenpiteen voimaantulon ja sen voimassaolon päättymisen, peruuttamisen tai soveltamisen keskeyttämisen välisenä aikana.

Lisäksi IPI-toimenpiteitä sovelletaan vain hankintamenettelyihin, joiden ennakoitu arvo ylittää komission määrittämät kynnysarvot. Tavaroiden ja palvelujen osalta vähimmäiskynnysarvo on 5 miljoonaa euroa ja rakennusurakoiden sekä käyttöoikeussopimusten osalta 15 miljoonaa euroa. Kynnysarvot ovat IPI-toimikohtaisia eli komissio määrittelee viime kädessä sen, miten korkealle kynnysarvo lopulta asetetaan. Kynnysarvo voi siten olla korkeampikin kuin esitetyt vähimmäiskynnysarvot.

Dynaamisten hankintajärjestelmien sisäisissä kilpailutuksissa toimenpiteitä voidaan kohdistaa kilpailutuksiin, joiden arvo ylittää EU-kynnysarvon. Puitesopimuksissa toimenpiteitä sovelletaan vain kerran puitesopimuksen tekemisen yhteydessä. Toimenpiteitä ei siten sovelleta puitesopimuksen perusteella tehtäviin sopimuksiin.

Vapautus asetuksen ja IPI-toimenpiteiden soveltamisesta

Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä vapauttaa paikallisia, väestömäärältään alle 50 000 asukkaan hallintoyksiköiden hankintaviranomaisia asetuksen soveltamisesta. Käytännössä tämä edellyttää kuitenkin tiettyjen tiukkojen kriteerien täyttymistä.

Lisäksi asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä IV luetelluille vähiten kehittyneille maille on myönnetty vapautus unionin toimenpiteistä, ellei ole näyttöä siitä, että luettelossa mainittu kolmas maa tai sen toimija on kiertänyt IPI-toimenpidettä.

Asianmukainen viittaus hankinta-asiakirjoihin

IPI-toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvissa hankintamenettelyissä hankintayksikön tulee sisällyttää hankinta-asiakirjoihin viittaus asetuksen ja mahdollisten toimenpiteiden soveltamiseen.

Tämä edellyttää sitä, että hankintayksikkö on yleensäkin tietoinen niistä toimenpiteistä, joita komissio on kulloinkin asettanut. Sen tulee lisäksi osata tunnistaa ne hankintamenettelyt, jotka kuuluvat kunkin toimenpiteen soveltamisalaan.

Toimijoiden, tavaroiden ja palveluiden alkuperän määrittäminen

Asetuksen ja IPI-toimenpiteiden onnistunut soveltaminen edellyttää sitä, että hankintayksikkö kykenee tunnistamaan toimijoiden, tavaroiden ja palveluiden alkuperän kussakin toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvassa hankintamenettelyssä.

Alkuperä määritetään eri toimijoiden osalta lähtökohtaisesti seuraavasti:

Luonnollisen henkilön ollessa kyseessä alkuperänä pidetään maata, jonka kansalainen henkilö on tai jossa kyseisellä henkilöllä on pysyvä oleskeluoikeus.
Oikeushenkilön ollessa kyseessä alkuperä määritetään jommallakummalla seuraavalla tavalla:
- Maa, jonka lainsäädännön mukaisesti oikeushenkilö on perustettu tai muulla tavoin järjestetty ja jonka alueella oikeushenkilö harjoittaa olennaista liiketoimintaa.
- Jos oikeushenkilö ei harjoita olennaista liiketoimintaa edellä esitetyn mukaisesti, alkuperä määräytyy sen henkilön tai niiden henkilöiden alkuperän, joka voi tai jotka voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa oikeushenkilöön kyseisen oikeushenkilön omistuksen, siinä olevan rahoitusosuuden tai kyseistä oikeushenkilöä koskevien sääntöjen perusteella, mukaisesti.

Asetuksen nojalla hankintayksikkö voi milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää toimijaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään alkuperän todentamiseen liittyviä tietoja tai asiakirjoja asianmukaisessa määräajassa. Edellytyksenä on kuitenkin, että pyyntöjen esittämisessä noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Jos toimija ei toimita pyydettyjä tietoja tai asiakirjoja ilman järkevää selitystä ja siten estää hankintayksikköä todentamasta sen alkuperää tai tekee sen käytännössä mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi, on toimija suljettava pois hankintamenettelystä.

Tavaran alkuperä määritetään asetuksen (EU) N:o 952/2013 60 artiklan mukaisesti, ja palvelun alkuperä määritetään sen suorittavan toimijan alkuperän perusteella.

Huomionarvoista on, että IPI-asetuksessa on alkuperän määrittämisestä yksityiskohtaisemmat säännökset, joihin on syytä tarvittaessa tutustua. Lisäksi komissio on antanut tarkempia ohjeita asiasta tiedonannossaan.

IPI-toimenpiteen soveltaminen hankintamenettelyssä

Hankintayksikön tulee soveltaa komission asettamaa IPI-toimenpidettä sen soveltamisalaan kuuluvassa hankintamenettelyssä. Komissio voi IPI-toimenpiteenä päättää rajoittaa kolmannesta maasta peräisin olevien toimijoiden, tavaroiden tai palvelujen pääsyä hankintamenettelyihin vaatimalla hankintayksiköitä:

Määräämään pistemäärän oikaisun kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien toimijoiden jättämiin tarjouksiin.
Sulkemaan pois kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien toimijoiden jättämät tarjoukset.

Toimenpidettä määrittäessään komissio täsmentää toimenpidekohtaisesti sen soveltamisalan, mukaan lukien seuraavat:

yhteiseen hankintasanastoon perustuvat alat tai tavaroiden, palvelujen ja käyttöoikeussopimusten luokat sekä mahdolliset sovellettavat poikkeukset
hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden luokat
toimijoiden luokat
kynnysarvot, jotka ovat yhtä suuria tai suurempia kuin asetuksessa vahvistetut kynnysarvot
tarvittaessa pistemäärän oikaisun prosenttiarvot

Pistemäärän oikaisulla tarkoitetaan tietyn prosenttiosuuden suuruista suhteellista vähennystä tarjouksen pistemäärästä, jonka hankintayksikkö on antanut hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen sopimuksentekoperusteiden eli vertailuperusteiden perusteella suorittaman arvioinnin tuloksena. Jos hinta tai kustannus on ainoa sopimuksentekoperuste, pistemäärän oikaisulla tarkoitetaan tarjoajan tarjoaman hinnan suhteellista korottamista tietyllä prosenttiosuudella tarjousten arviointia varten.

Käytännössä pistemäärän oikaisua koskevaa toimenpidettä sovelletaan sopimuksentekoperusteiden arviointivaiheessa, tarkemmin sanottuna lopullisen pistemäärän laskentavaiheessa. Pistemäärän oikaisun osalta on hyvä huomioida, että sitä sovelletaan ainoastaan tarjousten arviointiin ja paremmuusjärjestykseen. Se ei siis vaikuta hintaan, joka lopulta maksetaan tarjouskilpailun voittajan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Pistemäärän oikaisun prosenttiarvo vahvistetaan enintään 50 prosenttiin tarjouksen arvioinnin pistemäärästä kolmannesta maasta ja suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, rakennusurakoiden tai käyttöoikeussopimusten alasta riippuen. Sellaisissa hankintamenettelyissä, joissa hinta tai kustannus on ainoa kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste, pistemäärän oikaisu on kaksinkertainen mainittuun pistemäärän oikaisun prosenttiarvoon nähden.

Tarjouksen poissulkemista koskevaa toimenpidettä sovelletaan puolestaan valintaperusteiden eli soveltuvuutta koskevien vaatimusten arviointivaiheessa.

Voittaneelle tarjoajalle on asetettava erinäisiä velvoitteita

Hankintayksikön on myös asetettava IPI-toimenpiteiden kohteena olevan tarjouskilpailun voittajalle tiettyjä velvoitteita.

Hankinta-asiakirjoihin on ensinnäkin lisättävä velvoite olla teettämättä alihankintana enempää kuin 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta sellaisilla toimijoilla, jotka ovat peräisin toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta.

Sopimuksissa, jotka kattavat tavaroiden toimittamisen, tulee voittanut tarjoaja velvoittaa myös varmistamaan sopimuksen keston ajan, että sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toimitetut tavarat tai suoritetut palvelut, jotka ovat peräisin toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta, edustavat enintään 50:tä prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta. Asiassa ei ole merkitystä sillä, toimittaako kyseiset tavarat tai suorittaako kyseiset palvelut tarjouskilpailun voittaja suoraan vai alihankkija.

Voittanut tarjoaja tulee lisäksi velvoittaa toimittamaan hankintayksikölle sen pyynnöstä edellä mainittuja velvoitteita koskeva riittävä näyttö viimeistään sopimuksen täytäntöönpanon päätyttyä. Asetuksen mukaan riittävänä pidetään näyttöä siitä, että yli 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta on peräisin muista maista kuin toimenpiteen kohteena olevasta maasta. Mikäli kuitenkin on perusteltuja viitteitä siitä, ettei voittanut tarjoaja ole noudattanut edellä mainittuja velvoitteita, hankintayksikön on pyydettävä asiaankuuluvaa näyttöä. Hankintayksikön on niin ikään pyydettävä näyttöä, jos sopimus tehdään sellaisen toimijoiden ryhmittymän kanssa, johon kuuluu toimenpiteen kohteena olevasta maasta peräisin oleva oikeushenkilö.

Voittanut tarjoaja on niin edelleen velvoitettava maksamaan oikeasuhtainen maksu, joka on 10 - 30 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta, jos toisessa tai kolmannessa kappaleessa tarkoitettuja velvoitteita ei noudateta. Maksuvelvoitteen tulee kattaa myös tilanne, jossa hankintayksiköllä on perusteltua syytä epäillä toimitetun näytön luotettavuutta.

Hankintayksikön on sisällytettävä viittaus näihin asetuksessa vahvistettuihin velvoitteisiin niiden hankintamenettelyjen asiakirjoihin, joihin toimenpidettä sovelletaan.

Hankintayksikön on mahdollista joissain tapauksissa päättää olla soveltamatta IPI-toimenpidettä

Hankintayksikkö voi tietyin edellytyksin poikkeuksellisesti päättää olla soveltamatta IPI-toimenpidettä hankintamenettelyyn. Poikkeus on ensinnäkin mahdollinen, jos ainoastaan toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta peräisin olevien toimijoiden esittämät tarjoukset täyttävät tarjouskilpailun vaatimukset. Lisäksi se on mahdollinen, jos päätös olla soveltamatta toimenpidettä on perusteltu yleiseen etuun, kuten kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä pakottavista syistä.

Jos hankintayksikkö päättää olla soveltamatta toimenpidettä, sen on toimitettava komissiolle jäsenvaltion päättämällä tavalla viimeistään 30 päivänä kuluttua sopimuksen tekemisestä tietyt tiedot. Näihin tietoihin lukeutuvat hankintayksikön nimi ja yhteystiedot, kuvaus sopimuksen kohteesta, tiedot toimijoiden alkuperästä ja peruste päätökselle olla soveltamatta toimenpidettä sekä poikkeuksen soveltamisen yksityiskohtainen perustelu. Lisäksi hankintayksikön on tarvittaessa toimitettava myös muut sen tarpeellisiksi katsomat tiedot.

Raportointivelvollisuus koskien IPI-toimenpiteiden soveltamista

Hankintayksikön on raportoitava komissiolle IPI-toimenpiteiden soveltamisesta osana sopimusten tekemistä koskevia tietoja (jälki-ilmoitus) TED-tietokannan kautta. Tällaisen raportin tulee sisältää kunkin asiaankuuluvan menettelyn osalta tiedot toimenpiteiden soveltamisesta, asiaankuuluvan toimenpiteen kohteena olevista kolmansista maista saatujen tarjousten lukumäärästä, niiden tarjousten lukumäärästä, joihin on sovellettu tarjouksen poissulkemista tai pistemäärän oikaisua, sekä toimenpiteestä tehtyjen erityisten poikkeusten soveltamisesta.

Käytännössä raportointi tapahtuu TED-tietokannassa olevien erityisten kenttien täyttämisellä. Komissio käyttää näitä tietoja asetuksen vaatimassa säännöllisessä raportoinnissa.

Aiheesta lisää

Vastuualueet

Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.

Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.