Sidosyksikkösääntelyn muutokset – usein kysytyt kysymykset

Uudessa sääntelyssä sidosyksikköasemaan lisätään omistusta koskeva täsmennys. Jatkossa sidosyksikköään hyödyntäviltä omistajilta edellytetään vähintään kymmenen prosentin omistusosuutta sidosyksiköstä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella omistajalla tulee olla riittävän merkittävä omistusosuus, jotta sidosyksikkösuhteen edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa hankintayksikkö ei voi tehdä hankintoja sidosyksiköltään ilman kilpailutusta.  

Omistusosuusvaatimus perustuu suoraan omistusosuuteen omistajan ja yhtiön välillä. Siten, jos hankintayksikkö hankkii palvelua yhtiöltä, sen tulee omistaa vähintään 10 % osuus juuri tuosta yhtiöstä. Vaatimus koskee kuitenkin vain osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä, eikä sitä sovelleta esimerkiksi kuntayhtymiin, hyvinvointialueyhtymiin, liikelaitoksiin, säätiöihin tai yhdistyksiin.  

Sidosyksikön määritelmä pysyy muilta osin ennallaan. Sidosyksikköhankinnat ovat mahdollisia, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:  

• hankintayksikkö käyttää yksikköön määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa, joko yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa 
• sidosyksikkö harjoittaa pääosan toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on 
• sidosyksikkö saa harjoittaa liiketoimintaa muiden tahojen kanssa enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euroa liikevaihdostaan ja 
• sidosyksikössä ei ole muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. 

Ks. Sidosyksikköhankinnat | Hankinnat 

Omistusosuusvaatimusta ei sovelleta kaikkiin sidosyksiköihin. Vaatimus ei koske esimerkiksi jätehuollon ja jätevesihuollon järjestämistä. Tarkoituksena on, että jätealan sidosyksiköitä koskevasta poikkeuksesta säädetään jätelain uudistuksen yhteydessä ja jätevesihuoltoa koskevasta poikkeuksesta vesihuoltolaissa.  

Lisäksi poikkeus voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa sidosyksikkö on perustettu yleisen edun vuoksi tuottamaan rajattua ja lakisääteistä palvelua tai siihen välittömästi liittyviä tietojärjestelmiä. Tällöin edellytetään, että:  

• sidosyksikön liikevaihto on enintään yksi miljoona euroa vuodessa,  
• ja palvelusopimus on voimassa enintään neljä vuotta. 

Lisäksi siirtymäsäännökset voivat vaikuttaa omistusosuusvaatimuksen soveltamisaikatauluun. Näitä koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen siirtymäaikoja koskevassa kysymyksessä. 

Uusi sääntely edellyttää, että hankintayksikön ja sidosyksikön väliset sopimukset saatetaan lain mukaisiksi siirtymäaikojen puitteissa. 1.7.2027 alkaen sidosyksiköissä tulee täyttyä kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Tämän jälkeen hankintoja ei enää voi tehdä ilman kilpailutusta sidosyksiköistä, joissa omistusosuus jää alle tämän rajan, sillä tällaiset hankinnat voidaan katsoa lainvastaisiksi suorahankinnoiksi. Alle 10 % omistajien palvelusopimukset sidosyksikön kanssa tulee irtisanoa päättymään siirtymäajan loppuun mennessä. 

Siirtymäkauden aikana hankintayksikkö voi tehdä uusia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltä vielä 30.9.2026 saakka. Näiden sopimusten enimmäiskesto on yksi vuosi.  

Tarvittaessa olemassa olevat sopimukset tulee irtisanoa, jotta sääntelyn vaatimukset täyttyvät siirtymäaikojen päättyessä. 

Osuutta ei tarvitse myydä. Tällöin alle kymmenen prosentin omistaja ei kuitenkaan voi enää tehdä sidosyksikköostoja kyseiseltä yksiköltä. 

Lakiin kirjattua 10 % omistusvaatimusta sovelletaan osakeyhtiömuotoisiin sidosyksiköihin. Vaikka osuuskunta on myös yhtiömuoto, se ei ole osakeyhtiö, ja sen hallinnoimisesta säännellään omassa laissaan. Uutta 10 % vähimmäisomistusvaatimusta ei siten sovelleta osuuskuntamuotoisiin sidosyksiköihin. 

Ulosmyyntiosuutta määritettäessä perusteena käytetään sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää.  

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion (AVR Afvalverwerking BV, C‑692/23, 15.1.2026) mukaan sidosyksikön liikevaihtoon tulee laskea mukaan myös sen markkinoilla toimivan tytäryhtiön liikevaihto. 

Ks. EUT: Sidosyksikön ulosmyyntiosuuden laskennassa on huomioitava myös sen tytäryhtiöiden liikevaihto | Hankinnat 

Sidosyksikkö voi tietyin edellytyksin tehdä hankintoja ilman kilpailutusta siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä. Tätä kutsutaan käänteiseksi sidosyksikköhankinnaksi.

Lisäksi kaksi saman hankintayksikön määräysvallassa olevaa sidosyksikköä voivat tehdä hankintoja keskenään ilman kilpailutusta, jolloin kyse on in‑house sisters ‑hankinnasta. 

Käänteistä sidosyksikköhankintaa ja in-house -sisters hankintoja koskevaa lainkohtaa on muutettu siten, että sidosyksikköpoikkeusta ei sovelleta niihin sidosyksikköihin, joissa on enemmän kuin yksi omistaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käänteisiä sidosyksikköhankintoja ja sisaryksikköhankintoja voidaan tehdä ilman kilpailutusta vain silloin, kun sidosyksiköllä on yksi omistaja. 

Ei sovelleta. Kyse on jo voimassa olevasta sääntelystä, jota on täsmennetty selkeyden vuoksi, joten siihen ei liity siirtymäaikoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käänteisiä sidosyksikköhankintoja ja in-house sisters-hankintoja koskevat sopimukset tulee järjestää uudelleen ilman viivytystä, jos sidosyksiköllä on useampi kuin yksi omistaja. 

Sidosyksikkösääntelyn muutoksia aletaan soveltamaan vaiheittain seuraavien siirtymäaikojen mukaan:  

• Sidosyksiköiden 10 % omistusosuuvaatimusta sovelletaan 1.7.2027 alkaen.  
• Jos 10 % vaatimus ei täyty ennen 1.7.2027, sidosyksikön kanssa tehtyä sopimusta voi hyödyntää 30.6.2027 asti.  
• Hankintayksikön on irtisanottava ennen lain voimaantuloa tehdyt sopimukset päättymään viimeistään 30.6.2027. 
• Hankintayksikkö voi tehdä uusia määräaikaisia sopimuksia sidosyksikkönsä kanssa 30.9.2026 asti. Näiden sopimusten voimassaoloaika voi olla korkeintaan yksi vuosi.  
• Eräisiin terveydenhuollon palveluja tuottaviin sidosyksiköihin 10 % omistusosuusvaatimusta sovelletaan 1.7.2029 alkaen.  
• Jos sidosyksikön kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisesta olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia tai sopimuksen irtisanomiseen liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä, voidaan yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä sopimus irtisanoa päättymään viimeistään 30.6.2030.  

• Tällaisista sopimuksista on ilmoitettava Valtiokonttorille viimeistään 30.9.2026.  

  

Jos sopimuksen ennenaikainen päättäminen aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia tai muita riskejä, hankintayksikkö voi hyödyntää olemassa olevia sidosyksikkösopimuksiaan 30.6.2030 saakka. Tällaisena sopimuksena pidetään esimerkiksi sellaisia tietojärjestelmäsopimuksia, jotka ovat organisaation ydintoiminnan tai lakisääteisten velvoitteiden kannalta kriittisiä. Poikkeus on yleinen ja toimialasta riippumaton. 

Sidosyksikkösopimukset, joita ei poikkeuksellisesti voida irtisanoa lain edellyttämässä aikataulussa, tulee ilmoittaa Valtiokonttorille. Sopimus voidaan yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä irtisanoa päättymään viimeistään 30.6.2030. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30.9.2026, ja Valtiokonttori julkaisee tiedot ilmoitetuista sopimuksista verkkosivuillaan. 

Ilmoitus tehdään Valtiokonttorille tätä tarkoitusta varten laaditulla Excel‑pohjalla, joka sisältää kentät sopimuksen perustietojen ja muiden lain edellyttämien tietojen ilmoittamiseen. Ilmoituksessa esitetään esimerkiksi sopimusosapuolet, sopimuksen tunnistetiedot, sopimuksen kohde, arvo sekä sopimuskausi.  

Lisäksi ilmoituksessa on perusteltava, miksi sopimusta on tarpeen jatkaa enintään 30.6.2030 saakka. Perusteluissa tulee kuvata, miksi sopimuksen irtisanominen aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia riskejä.  

Ilmoitus toimitetaan Valtiokonttorille tätä tarkoitusta varten varattuun sähköpostiosoitteeseen. 

Lisätietoja ilmoituksen tekemisestä löytyy Valtiokonttorin sivuilta: Hankintayksikkö: tee hankintalain mukainen ilmoitus sidosyksikkösopimuksen jatkamisesta 30.9.2026 mennessä - Valtiokonttori. 

Valtiokonttori ei arvioi ilmoituksia, eli ilmoituksia ei sinänsä kyseenalaisteta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) voi kuitenkin osana hankintojen valvontaa tapauskohtaisesti arvioida sidosyksikköhankinnan edellytykset ja sen, onko asiassa syytä käynnistää valvontatoimenpiteitä. KKV tarkastelee sidosyksikköhankinnan edellytysten osalta muun muassa, onko omistajalla yksinomainen tai yhteinen määräysvalta yhtiössä, josta ilmoituksia on tehty.