Määräysvallan varmistaminen sidosyksikössä – opit oikeuskäytännöstä

Korkein hallinto-oikeus tarkasteli 29.9.2026 antamassaan ennakkopäätöksessä KHO:2026:76 sidosyksikköasemaa tilanteessa, jossa kaupunki omisti 1,5 prosenttia usean sadan eri kuntaorganisaation ja hyvinvointialueen omistamasta in house -yhtiöstä. Ratkaisu korostaa yhteisen määräysvallan käsitteen merkitystä sidosyksikköarvioinneissa.

Onko ennakkopäätöksestä löydettävissä selkeitä ohjenuoria yhteisen määräysvallan arviointiin? 

Varmista edustajan mahdollisuus vaikuttaa strategisiin tavoitteisiin ja päätöksiin

Määräysvallan käyttämisen arviointi sidosyksikössä pohjautuu hankintadirektiivien säännöksille, jotka eroavat Suomen kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:stä. Ratkaisevaa merkitystä ei siten ole esimerkiksi omistajan osakemäärillä. Hankintalain mukaan ratkaisevaa on omistajan kyky käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin yksin tai yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa.

Yhteistä määräysvaltaa käytettäessä hankintayksikön osallistumisen tulisi tapahtua oman tai yhteisen edustajan kautta. Yhteisedustajan tulee pyrkiä ottamaan edustamiensa organisaatioiden etu huomioon.

Yhteisedustajan ei kuitenkaan tarvitse aina tehdä kaikkia sen osakkeenomistajia miellyttäviä ratkaisuja, sillä yhteisymmärryksen löytäminen osakkeenomistajien välillä ei aina ole mahdollista yksittäisissä kysymyksissä.

Varmista sidosyksikön päätöksenteon keskeinen elin

Korkein hallinto-oikeus katsoi tapauskohtaisen kokonaisarvioinnin jälkeen, että in house -yhtiössä viimekätinen päätösvalta strategisista tavoitteista ja tärkeistä päätöksistä oli sen hallituksella. Kaupungilla ei ollut edustajaa yhtiön hallituksessa siihen liittyvän päätöksenteon keskeneräisyyden vuoksi.

Hallituksen viimekätistä päätösvaltaa ei kuitenkaan voida pitää jokaisessa tapauksessa automaationa. Perinteisesti osakkeenomistajat päättävät yhtiön tärkeistä asioista myös yhtiökokouksen kautta. Mitä enemmän yhtiössä on osakkeenomistajia, sitä vaikeampi yhtiökokouksen on tosin muodostaa osakkeenomistajien yhteistä tahtoa ja ratkaisevaa päätösvaltaa. 

Merkitystä on sillä, mitä sidosyksikön yhtiöjärjestyksessä ja hallintosäännössä todetaan eri toimielinten välisistä voimasuhteista. Sidosyksikössä käytettävää päätäntävaltaa yhtiökokouksessa ja hallituksessa voidaan rajoittaa esimerkiksi ohjausryhmien tai muiden päätöksentekoelinten tehokkailla veto-oikeuksilla. 

Yhteisedustajan nimeäminen sidosyksikön hallitukseen ei siten automaattisesti aina ratkaise määräysvaltakysymystä. Edustus tulee olla siellä, missä sidosyksikön ratkaisevista päätöksistä tosiasiallisesti päätetään.

Ole perillä kirjallisesti sovitusta 

Yhteistä määräysvaltaa käyttävän osakkeenomistajan tulee varmistaa, että sidosyksikön sääntöihin, kuten osakassopimukseen tai yhtiöjärjestykseen, on selkeästi kirjattu yhteisedustajan käyttö ja rooli. 

Mikäli sidosyksikön sääntöjä muutetaan, on mahdollinen suostumusprosessi otettava huomioon. Muutos tulee tällöin voimaan vasta osakkeenomistajien suostumusten jälkeen. Mikäli suostumusprosessi on hankintapäätöksen tekohetkellä kesken, arvioidaan määräysvaltaa viimeksi hyväksyttyjen sääntöjen mukaan.     

Määräysvallan varmistaminen on jatkuva prosessi

Määräysvallan toteutumisen varmistaminen vaatii sidosyksikön omistajilta valppautta koko sidosyksikkötoiminnan ajan. 

Hankintayksikön kannattaa käydä läpi seuraava muistilista:

• Varmista määräysvallan toteutuminen alusta alkaen kirjallisesti yhtiön säännöistä, älä vain oleta määräysvallan olevan voimassa
• Arvioi tarkkaan määräysvaltamekanismien, kuten hallintosäännön muutosten, vaikutukset määräysvallan toteutumiseen
• Ota lisäksi huomioon mahdolliset muutokset yhtiön omistajissa ja omistusosuuksissa
• Tiedä, kuka organisaatiosi päätösoikeutta käyttää, ja varmista, että henkilö tietää edustavansa organisaatiotasi. Käy myös keskustelua organisaatiosi edustajan aktiivisesta roolista omistajaohjauksessa.

Nyt käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös ei mullistanut sidosyksiköissä tapahtuvan määräysvallan käyttämisen arviointia. Ratkaisu kuitenkin korostaa edelleen omistajina toimivien hankintayksiköiden vastuuta määräysvallan varmistamisesta. 

Kirjoittaja

Tatu Kärhä

Juristi

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö