Sidosyksikkötoiminta myyntiin – jatkuvatko palvelut?

Hankintalakiin kaavaillaan muutosta, jonka myötä toimintojen järjestämistä sidosyksikössä rajattaisiin. Ehdotetun 10 % vähimmäisomistusvaatimuksen seurauksena on mahdollista, että osa nykyisistä sidosyksikkötoiminnoista myydään julkisyhtiöistä markkinatoimijoille. 

Mitä tapahtuu yrityskaupoissa siirtyville sopimuksille? 

Yrityskaupalla kokonaan tai osittain yksityiseen omistukseen

Jos sidosyksikön edellytykset toimia kaikkien omistajiensa yhtiönä muuttuvat, voivat omistajat päättää myydä toiminnot yksityiselle markkinalle. Sidosyksikköyhtiön voi myydä joko kokonaan yksityiseen omistukseen tai myydä osan yhtiön toiminnasta yksityiselle yhtiölle liiketoimintakauppana: 

a) Jos sidosyksikköyhtiö myydään kokonaan pois julkisesta omistuksesta yksityiseen omistukseen, yhtiöstä tulee markkinatoimija. Tällöin entisen sidosyksikön toiminta muuttuu ei-taloudellisesta ja yleishyödyllisestä niin sanotuksi taloudelliseksi toiminnaksi. Omistajan tulee kohdella tällaista markkinoilla toimivaa yhtiötä kuten mitä tahansa yksityistä yritystä, yhteisestä historiasta huolimatta.

b) Jos sidosyksikköyhtiö myy osan toiminnastaan yksityiseen omistukseen, voi hankintayksikkö luonnollisesti jatkaa yhtiöön jäljelle jäävien toimintojen hankkimista sidosyksikkötoimintanaan. Poismyytyjen toimintojen osalta tilanne on eri, kun sidosyksikkösuhde päättyy. 

Oikeus ostaa sidosyksikköhankintana katkeaa

Sidosyksikön määritelmä perustuu siihen, että sidosyksikköyhtiö on hankintayksikön oman toiminnan jatke ja kuuluu sen omiin voimavaroihin. Hankintalain mukaan hankintayksikön tulee käyttää määräysvaltaa yhtiöön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Yhtiössä ei myöskään saa olla yksityistä pääomaa. 

Kun omistaja myy sidosyksikköyhtiön tai sen liiketoiminnan yksityiselle toimijalle, aiemmin sidosyksikköhankintana toteutettua palvelua ei enää voi ostaa kuten ennen. Tämä johtuu sidosyksikkösuhteen päättymisestä. 

EU-tuomioistuin on käsitellyt tällaista tilannetta italialaisen Lericin kunnan tapauksessa Comune di Lerici, C-719/20. Tapauksessa jätehuoltopalvelua toteuttanut sidosyksikkö oli myyty yksityiselle yritykselle, joka oli jatkanut palvelun toteuttamista kuntaan kuten ennenkin. EU-tuomioistuin totesi, että yksityisen yrityksen oli mahdollista jatkaa palvelun toteuttamista vasta sen jälkeen, kun se on julkisen hankinnan kilpailutuksen voittamalla voittanut sopimuksen itselleen. Tuomioistuin totesi, että sidosyksikköyrityksen osakekannan myynnin seurauksena ei kunta enää käyttänyt määräysvaltaa uuteen yhtiöön, ja hankinta oli kilpailutettava julkisena hankintana. 

Sopimukset siirtyvät, mutta niitä ei voi käyttää

Yrityskaupalle on tyypillistä, että myyvä yritys luovuttaa asiakkaansa ja näiden ostosopimukset ostajayritykselle. Näin tulee tapahtumaan myös sidosyksikköyritysten toimintaa koskevissa yrityskaupoissa. Todennäköisesti yrityskauppaa koskevassa viestinnässä myös esitetään, että palvelut jatkuvat asiakkaille automaattisesti.

Tässä kohtaa hankintayksikköasiakkaiden tulee kuitenkin olla tarkkoina: ne eivät nimittäin voi ostaa yksityiseltä toimijalta palveluita ilman kilpailutusta tai jotakin suorahankintaperustetta. Kun hankintayksikön omistus- ja määräysvaltasuhde sidosyksikköön tai sen liiketoimintaan katkeaa, tulee hankintayksikön välittömästi alkaa valmistella kilpailutusta. Lainsäädäntö ei tunne tilanteessa edes minkäänlaista siirtymäaikaa. Siten sidosyksikkösuhteen katkeaminen tarkoittaa välittömästi suorahankintaa yksityiseltä yritykseltä. Välttämättömän palvelun osalta suorahankintaa voitaneen perustella laillisin perustein jonkin lyhyehkön aikaa, mutta kilpailutusta olisi alettava valmistelemaan viivytyksettä.   

On hyvä lisäksi huomata, että hankintalain sopimusmuutospykälä ja sen yritysjärjestelyitä koskeva kohta (136 § 2 mom 4 kohta) eivät sovellu sidosyksikkötilanteisiin. Tuo pykälä koskee vain kilpailutettuja hankintasopimuksia. 

Malttia aikatauluihin

Jos sidosyksikkösuhteen määritelmään lisättäväksi esitetty vähimmäisomistusvaatimus etenee, tulemme luultavasti näkemään useampia sidosyksikkötoimintojen yritysjärjestelyjä. 

Hankintayksiköiden kilpailutusvelvollisuus on tällöin hyvä ottaa huomioon toteutusaikataulussa. Sidosyksikkötoiminnot tulevat monilta osin olemaan sisällöllisesti uusia kilpailutuksen kohteita hankintayksiköille, sillä niitä ei ole aiemmin laajasti kilpailutettu, ja markkinakin saattaa siksi olla rajattu. Aikaa tarvitaan siksi myös tarjouspyynnön laatimiseen ja markkinakartoitukseen. 

Maltti, hyvä suunnittelu ja valmistautuminen ovat valttia tällaisten uusien kokonaisuuksien kilpailutuksissa. 

Kirjoittaja:

Eeva-Riitta Högnäs

Johtava juristi

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö