Komissiolta ohjeistusta kolmansista maista tulevien tarjoajien kohtelusta

Euroopan komissio on julkaissut toukokuussa 2025 sivuillaan kysymyksiä ja vastauksia kolmansista maista tulevien tarjoajien kohtelusta julkisissa hankinnoissa. Komission ohjeistus perustuu kahteen unionin tuomioistuimen antamaan ratkaisuun. Ohjeistus toimii tulkinta-apuna hankintayksiköille silloin, jos tarjouskilpailuun osallistuu esimerkiksi kiinalainen yritys. Komission ohje ei ole oikeudellisesti sitova.

Mistä ohjeen taustalla olevissa oikeustapauksissa on kyse?

Molemmat tapaukset koskivat ns. kolmansista maista tulevia tarjoajia. Kolmansilla mailla tarkoitetaan EU:n sisämarkkina-alueen ulkopuolisia maita, jotka eivät kuulu myöskään GPA-sopimukseen ja joiden kanssa EU:lla ei ole muuta julkisia hankintoja koskevaa kansainvälistä sopimusta.

Asiassa C-652/22 (Kolin) oli kyse kroatialaisesta erityisalojen hankintadirektiiviin kuuluvasta rautatien rakentamisen hankinnasta. Tarjouskilpailuun osallistunut turkkilainen yhtiö riitautti hankintapäätöksen, jolla urakan toteuttaja valittiin.

Unionin tuomioistuin jätti asiaa koskevan ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta. Tuomioistuin katsoi, että hankintadirektiivin mukainen oikeus jättää tarjous avoimessa hankintamenettelyssä unionissa ei ulotu kolmansista maista tuleviin tarjoajiin. Tällaiset tarjoajat eivät voi myöskään vedota unionin lainsäädäntöön riitauttaakseen hankintapäätöksen. Tuomioistuin totesi, että kysymys kolmansista maista tulevien tarjoajien osallistumisesta julkisiin hankintamenettelyihin jäsenvaltioissa kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, eikä jäsenvaltioilla ei ole oikeutta antaa asiasta säädöksiä.

Asiassa C-266/22 (Qingdao) oli kyse romanialaisesta sähkömoottorijunahankinnasta. Hankintapäätöksen riitautti tarjoaja, joka oli suljettu tarjouskilpailusta, koska sen kotipaikka sijaitsee Kiinassa. Poissulkeminen perustui Romanian kansalliseen lainsäädäntöön.

Tuomioistuin totesi Kolin-tapaukseen viitaten, että jäsenvaltiot eivät saa toimia lainsäätäjinä yhteisen kauppapolitiikan alalla, jos unioni ei ole niitä valtuuttanut tai jos ei ole olemassa unionin säädöstä, joka voitaisiin panna täytäntöön. Tällöin ei voida soveltaa sellaista kansallista lainsäädäntöä, joka velvoittaisi hankintayksikön sulkemaan pois kolmansista maista tulevat tarjoajat. Hankintayksikön on itsenäisesti päätettävä, onko kolmannesta maasta tulevan tarjoajan osallistuminen sallittava vai onko se suljettava pois.

Minkälaisiin kysymyksiin ohjeessa vastataan?

Komissio vastaa paperissaan muun muassa siihen, 

• minkälaisiin hankintoihin oikeuskäytännöstä tulevia periaatteita sovelletaan
• miten periaatteita sovelletaan, jos ryhmittymän jäsen, tarjoajan alihankkija tai voimavarayksikkö tulee kolmannesta maasta
• miten periaatteet voi huomioida kansallisessa lainsäädännössä
• mitä hankintayksikön tulee ottaa harkinnassaan huomioon, kun se tekee päätöstä kolmannesta maasta tulevan tarjoajan poissulkemisesta
• mitä hankintayksikön tulee ottaa huomioon, jos se päättää hyväksyä mukaan tarjouskilpailuun kolmannesta maasta tulevan tarjoajan
• minkälaisia oikeuksia kolmansista maista tulevilla tarjoajilla on esimerkiksi muutoksenhakuun.

Kolmansista maista tulevat tarjoukset ovat melko harvinaisia suomalaisissa julkisissa hankinnoissa. Tämä ohje kannattaa kuitenkin laittaa muistipaikalle näitä harvinaisia tilanteita varten. 

Lisää aiheesta

Muualla verkossa

Ohje komission sivuilla (englanniksi)

C-652/22 (Kolin) (EurLex)

C-266/22 (Qingdao) (EurLex)

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

Kolmansista maista tulevien tarjoajien osallistuminen EU:n hankintamarkkinoille | Hankinnat

Kansainvälinen julkisten hankintojen instrumentti IPI | Hankinnat