Toimialakohtaisia ohjeita

Hyvinvointialueuudistus – usein kysyttyä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistus vaikuttaa monella tapaa myös hankintasopimuksiin. Kokosimme tälle sivulle Julkisten hankintojen neuvontayksiköltä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia kysymyksiin.

 

SISÄLTÖ:

Hyvinvointialue hankintayksikkönä
Suorahankinnat 
Sopimusmuutokset 
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö
Yhteishankinnat
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

 

Hyvinvointialue hankintayksikkönä

Kysymys: Voiko hyvinvointialue toimia hankintayksikkönä jo ennen vuotta 2023? 

Vastaus: Hyvinvointialue voi toimia hankintayksikkönä tietyin rajauksin jo vuonna 2022.

Hyvinvointialueella on mahdollisuus tehdä väliaikaishallintoa pidempiaikaisia sopimuksia ja mahdollisuus ottaa sote-uudistuksen väliaikainen valmistelutoimielimen eli VATE:n kilpailuttamista sopimuksista käyttöön optiokausia. Hyvinvointialueella on myös mahdollisuus osallistua yhteishankintoihin. Uusissa sopimuksissa on huomioitava, että siirtyviä, olemassa olevia sopimuksia on paljon eikä päällekkäisyyttä kannata lisätä. Hankinnoista päätetään hyvinvointialueilla niiden toimivaltasäännösten mukaisesti.

Kilpailutusten perusteella tapahtuvat järjestämisvastuuseen perustuvat ostot voivat alkaa vasta vuoden 2023 alussa, kun järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.  

Myös nykyiset sairaanhoitopiirit, kunnat tai kuntayhtymät voivat tehdä hankintoja vuonna 2022 hyvinvointialueen tarpeet huomioon ottaen. Kilpailutuksessa ja sopimuksessa tulee tällöin huomioida sopimuksen siirtyminen.  

Suorahankinnat 

Kysymys: Millä ehdoilla hyvinvointialue voi tehdä suorahankintoja?   

Vastaus: Hankintalaissa tai muussakaan lainsäädännössä ei ole määritelty hyvinvointialueille suorahankintoja koskevia poikkeusperusteita.

Suorahankintojen edellytyksistä säädellään hankintalain 40 §:ssä ja suorahankinnasta lisätilauksissa hankintalain 41 §:ssä. Suorahankinta täytyy aina pystyä perustelemaan hankintalain mukaisesti. Suorahankinta on mahdollista ilmoittaa hankintalain 131 §:n mukaisesti. 

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen erityistilanteita koskee hankintalain 110 §. Sen mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisissä tapauksissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi. Tätä pykälää voidaan soveltaa vain erityisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Huomionarvioista on että 110 § perusteella tehtävät suorahankintapäätökset tulee tehdä kustakin yksilöllisestä asiakkaasta erikseen.    

Suorahankintaperusteita on oikeuskäytännössä tulkittu suppeasti. Suorahankintaa on käsitelty esimerkiksi tapauksissa

Asia täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti. 

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Voiko hyvinvointialue ottaa käyttöön jonkin kunnan nykyisen tietojärjestelmän suorahankinnalla vedoten uudistuksen aikatauluun?  

Vastaus: Hankintayksikön tulee aina pystyä perustelemaan suorahankinta hankintalain mukaisesti. Hankintayksikkö vastaa perustelujen paikkansapitävyydestä.  

Suorahankintaa voidaan hankintalain 40 § 2 momentin 4 kohdan mukaan käyttää, kun sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.  

Suorahankintaa lisätilauksissa voidaan hankintalain 41 §:n mukaan käyttää, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä hankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, ja tämä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Edellytysten täyttymistä on tulkittu tiukasti.  

Lain esitöiden (HE 108/2016 vp) mukaan hankintayksiköstä johtuva syy ei hankintadirektiivin 32 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti voi olla peruste suorahankinnan tekemiseen. Perusteen on oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Lisäksi edellytyksenä on hankinnan välttämättömyys. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.  

Oikeuskäytännön mukaan suorahankintaperusteen käyttöä ei saa jatkaa pidemmälle tai laajemmin kuin mitä peruste ajallisesti edellyttää. Näin ollen, jos suorahankintaa käytetään kiireeseen vedoten, tulee hankintayksikön varmistaa sopimuksen irtisanominen lyhyellä ajalla.

Oikeuskäytännössä kiireen soveltumista suorahankinnan perusteeksi on käsitelty mm.

Tietojärjestelmän käyttöoikeuden laajentamista suorahankintapäätöksellä on käsitelty kuntaliitoksen yhteydessä tapauksissa

Markkinaoikeudessa tietojärjestelmäpalvelujen laajentamista on käsitelty esimerkiksi tapauksissa

 

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

Sopimusmuutokset 

Kysymys: Voiko hyvinvointialueelle siirtyvään puitesopimukseen tehdä hankintavolyymin muutoksia? 

Vastaus: Hankintasopimuksissa tulee sopimuskaudella noudattaa niitä ehtoja, jotka ovat olleet kilpailutusvaiheessa tiedossa. Sopimuksiin ei tule tehdä yksipuolisia muutoksia. Ensisijaisesti sopimuksessa noudatetaan sopimuksen ehtoja ja muutokset ovat mahdollisia niiden mukaisesti.

Jos sopimuksessa ei ole tarkemmin sovittu muutosten ehdoista, voidaan muutoksia harkita hankintalain 136 §:n näkökulmasta. Hankinnan volyymin muuttaminen voi olla hankintalain 136 §:n mukainen kielletty sopimusmuutos. Oikeuskäytännön mukaan puitejärjestelyjä voidaan hyödyntää niiden ennalta ilmoitettuun enimmäisarvoon saakka, minkä jälkeen oikeusvaikutukset lakkaavat, eli sopimusta ei enää voi käyttää. Jos sopimukseen tehdään olennainen muutos, hankintayksikkö voi irtisanoa sopimuksen hankintalain 137 §:n perusteella. 

Hankintalain mukaan vähäarvoiset sopimusmuutokset ovat kuitenkin sallittuja. Muutoksen arvo tulee olla pienempi kuin 10 prosenttia alkuperäisen palvelu- tai tavarahankintasopimuksen tai pienempi kuin 15 prosenttia alkuperäisen rakennusurakkasopimuksen arvosta. Jos tällaisia muutoksia tehdään peräkkäin useampia, muutosten arvo voi olla yhdessä korkeintaan edellä mainitut 10 tai 15 prosenttia sopimuksen arvosta. Lisäksi edellytyksenä on, etteivät EU-kynnysarvot tai sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muissa erityisissä palveluhankinnoissa tai käyttöoikeussopimuksissa tarkoitetut kansalliset kynnysarvot ylity eikä muutos vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen.

Näin ollen kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien hankintasopimusten volyymit eivät olennaisesti saa muuttua siitä, mitä kilpailutuksessa on ko. kunnan osalta alun perin huomioitu. Jos kyseessä on esimerkiksi tukipalveluita koskeva kunnan ja hyvinvointialueen välillä jaettava sopimus, tulisi hyvinvointialueen pysytellä sen osan volyymissa, joka siirtyy.

Jos kuntayhtymä, kunta tai sairaanhoitopiiri liittyy tuleviin yhteishankintoihin ja tarkoituksena on siirtää hankintasopimus hyvinvointialueelle, olisi hankinnan arvoa ja määriä ilmoitettaessa hyvä huomioida myös hyvinvointialueen tulevien hankintojen arvo ja määrät.  

Unionin tuomioistuimessa ja kotimaisessa oikeuskäytännössä puitejärjestelyjä ja mm. niiden laajuutta on käsitelty esimerkiksi tapauksissa 

 

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Voiko hyvinvointialue hyödyntää sille 1.1.2023 siirtyvää puitesopimusta? 

Vastaus: Hyvinvointialue voi käyttää sille siirtyvää puitesopimusta sopimuksen ehtojen mukaisesti. Hankinnan kohdetta ei saa muuttaa, eikä sen ominaisuuksia laajentaa siitä, mitä hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa on kerrottu. Oikeuskäytännössä on linjattu, että uusia hankintayksiköitä ei pääsääntöisesti voida ottaa mukaan puitejärjestelyyn sen keston aikana. Kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten osalta ei kuitenkaan ole kyse uusien hankintayksiköiden ottamisesta järjestelyyn jälkikäteen, vaan lakiin perustuvasta muutoksesta.  

Kysymys: Mitä mahdollisuuksia on laajentaa voimassa olevia/siirtyneitä hankintasopimuksia koko hyvinvointialueen käyttöön? 

Vastaus: Hankintasopimuksissa tulee sopimuskaudella noudattaa niitä ehtoja, jotka ovat olleet kilpailutusvaiheessa tiedossa. Sopimuksiin ei tule tehdä yksipuolisia muutoksia. Ensisijaisesti sopimuksessa noudatetaan sopimuksen ehtoja ja muutokset ovat mahdollisia niiden mukaisesti.

Hankintasopimusta ei 136 §:n mukaan saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman hankintalain mukaista uutta hankintamenettelyä. Hankintayksikön tulee siten arvioida, onko sopimusmuutos niin olennainen, että se on 136 §:n mukaan kielletty. Jos näin on, tulee vielä arvioitavaksi, soveltuuko muutokseen jokin pykälässä luetelluista oikeuttamisperusteista. Hankintayksikkö voi tehdä sopimusmuutoksen ilman kilpailuttamista, jos jokin oikeuttamisperuste soveltuu tapaukseen.  

Oikeuskäytännön perusteella yhtä sopimusta ei voi laajentaa koskemaan koko uutta hyvinvointialuetta. Laajennus voi periaatteessa olla mahdollinen silloin, jos mahdollinen laajennus on huomioitu kilpailutuksessa ja sopimusehdoissa.  

  • Tapauksessa KHO:2010:20 (FINLEX) kaupungilla oli kuntaliitoksen seurauksena sopimukset kahden eri tietojärjestelmätoimittajan kanssa. KHO katsoi, että kaupunki ei voinut laajentaa toisen toimittajan ohjelman käyttöä koko kaupunkia koskevaksi vedoten suorahankintaan lisätilauksissa.
  • Tapauksessa KHO:2019:10  (FINLEX) KHO arvioi sekä 136 §:n mukaisen sopimusmuutoksen että 41 §:n mukaisen suorahankinnan lisätilauksissa soveltuvuutta tapaukseen, jossa hyvinvointikuntayhtymä laajensi tietojärjestelmän käyttöä.   
  • Unionin tuomioistuin totesi ratkaisussa C-549/14 Finn Frogne A/S vs. Rigspolitiet ved Center for Beredskabskommunikation, 7.9.2016, (Curia) että myös hankintakokonaisuuden supistaminen sopimuskaudella voi olla olennainen sopimusmuutos, vaikka muutos olisi osapuolten hyväksymä sovintoratkaisu.
  • Hankintasopimuksen olennaista muuttamista on käsitelty myös tapauksissa MAO:183/21 (FINLEX) ja MAO:120/21 (FINLEX). 

 

Katso myös suorahankintaa käsittelevät kysymykset.

Kielletyistä ja sallituista sopimusmuutoksista neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Milloin sopimuksen muuttamisesta tulee tehdä sopimusmuutosilmoitus? 

Vastaus: Hankintalain mukaan vain osasta 136 §:n tarkoittamasta sallitusta sopimusmuutoksesta tulee tehdä sopimusmuutosilmoitus. Ilmoitusta vaativat muutokset ovat: 

  1. Lisätyöt tai –palvelut, jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja se aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle 

Kunkin muutoksen arvo saa olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

  1. Muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen  

Kunkin muutoksen arvo saa olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta. 

Muut 136 §:n mukaiset sallitut muutokset eivät vaadi sopimusmuutosilmoituksen tekemistä.

Kunta tekee sopimusmuutosilmoituksen niissä ilmoitusta vaativissa tilanteissa, joissa sopimusmuutos tehdään ennen sopimuksen siirtoa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue puolestaan tekee muutosilmoituksen, jos se muuttaa omaa, jo siirtynyttä, sopimustaan.  

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Mihin TED-ilmoitukseen sopimusmuutos tulee linkittää? 

Vastaus: Sopimusmuutosilmoitus linkitetään kilpailutetun hankinnan jälki-ilmoitukseen. Muutosilmoitusta tehtäessä hankintayksikkö tarvitsee jälki-ilmoituksen numeron ja mahdollisesti muita tietoja sopimuksen kilpailutuksesta.  

Kysymys: Miten sopimusmuutokset ja vastuu sopimuksista saadaan kohdistettua hyvinvointialueelle, jos alkuperäisen hankintasopimuksen ja tähän liittyvät ilmoitukset on laatinut kunta? 

Vastaus: Hyvinvointialueuudistuksessa on kyseessä lakisääteinen toimivallan muutos kunnilta hyvinvointialueille. Juridisesti vastuu sopimuksista ei siten ole ongelma, eikä sopimuksen siirtymisestä tarvitse ilmoittaa esimerkiksi hankintalain tarkoittamalla tavalla.

Siirron jälkeen sopimukseen voi tulla muutostarpeita, joista täytyy julkaista muutosilmoitus (ks. kaksi edellistä kysymystä). EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sopimusmuutosta varten tarvitaan alkuperäisen jälki-ilmoituksen TED-numero. Jos tässä ilmenee ongelmia, kannattaa tarkemmat kysymykset osoittaa HILMA:n käyttäjätukeen. On hyvä mainita, että kyseessä on hyvinvointialueelle siirtynyt sopimus.

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Sopimus päättyy 31.12.2022 ja se sisältää vuoden optiomahdollisuuden. Jos hyvinvointialue haluaa ottaa option käyttöön, voiko kunta päättää, että kuntaan jäävän osan osalta optiota ei käytetä?  

Vastaus: Jos sopimus on jaettu kunnan ja hyvinvointialueen välillä, vastaa kumpikin taho oman sopimuksensa täyttämisestä. Näin ollen myös option käyttämisestä päättää sopimuksen osapuoli sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Pääsääntöisesti hankintasopimuksen tulee sopimuskaudella vastata kilpailutuksen ehtoja. Hankintasopimuksen muuttamisen edellytyksistä on säädetty tarkemmin hankintalain 136 §:ssä. Lähtökohtaisesti hankintasopimukseen ei voida tehdä olennaisia muutoksia. Täten myös optio tulee lähtökohtaisesti toteuttaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Sitä ei siis voi toteuttaa vain osittain, ellei alkuperäisissä sopimusehdoissa ole näin sovittu.

Jos hankintasopimus on mahdollista jakaa hyvinvointialueen ja kunnan välillä, siirtyy kumpaankin sopimukseen myös mahdollisuus alkuperäisen sopimuksen optiosta. Tilanne pitää arvioida aina tapauskohtaisesti, sopimuksen ehdot ja olosuhteet kokonaisuutena huomioiden. 

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

 

Kysymys: Voiko sopimuskumppani vaatia muutoksia sopimusehtoihin, jos/kun hankintasopimus siirtyy hyvinvointialueelle? 

Vastaus: Lähtökohta on, ettei sopimukseen voi tehdä yksipuolisesti muutoksia. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimus on sitova sellaisena kuin se on tehty. Jos sopijapuolet havaitsevat sopimusten siirron yhteydessä sopimuksessa muutostarpeita, niistä voidaan toki neuvotella yhdessä. Sopimusta on mahdollista muuttaa, jos kyseessä ei ole hankintalain reunaehtojen tai 136 §:n vastainen olennainen sopimusmuutos.  

Hankintasopimusten olennaiset muutokset ovat kiellettyjä ilman uutta kilpailutusta, mutta hankintalaissa on myös säädetty tilanteista, joissa sopimuksen muuttaminen on sallittua.  

Markkinaoikeudessa hankintasopimusmuutoksia on viime aikoina käsitelty esimerkiksi tapauksissa

 

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö

Kysymys: Onko kunnan ja hyvinvointialueen mahdollista tehdä hankintalain 16 §:n mukaista horisontaalista yhteistyötä sote- ja pelastustoimen palvelujen tai tukipalvelujen osalta? 

Vastaus: Hankintalain 16 §:n mukainen horisontaalien yhteistyö on poikkeus hankintalain soveltamisalasta. Horisontaalinen yhteistyö voi 16§:n mukaan koskea vain sellaisia hankintoja, joilla hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevia yleisen edun mukaisia julkisia palveluja. 

Horisontaalisen yhteistyön edellytyksiä on täsmennetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, ks. esimerkiksi 

Oikeuskäytännössä on täsmennetty, että yhteistyössä toteutettavan tehtävän ei tarvitse olla molemmille osapuolille sama, vaan vastuut voivat olla myös vastakkaiset tai muutoin toisiaan täydentävät.  

Hyvinvointialueet ja kunnat ovat toisistaan erillisiä julkisyhteisöjä, joilla on molemmilla omat tehtävänalansa. Pääsääntöisesti niillä ei ole samansisältöisiä tehtäviä, mutta niiden toiminnoissa on rajapintoja, kuten hyvinvoinnin edistämistä koskevat tehtävät. Horisontaalista yhteistyötä koskevat kysymykset on siksi ratkaistava aina tapauskohtaisesti.  

Tukipalveluita ei pääsääntöisesti voida pitää yleisen edun mukaisina julkisina palveluina, joten lähtökohtaisesti kunta ja hyvinvointialue eivät voi hankintalain 16 §:n nojalla ostaa toisiltaan tukipalveluja kilpailuttamatta. Asia voidaan toki ratkaista luomalla yhteinen tukipalveluyksikkö, jolla on sidosyksikköasema palvelua tarvitseviin hankintayksiköihin (ks. seuraava kysymys, joka koskee sairaanhoitopiirejä).

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

Kysymys: Sairaanhoitopiiri on tuottanut kunnan tukipalvelut. Voiko kunta ostaa tukipalveluita suoraan hyvinvointialueelta sopimusten siirryttyä?  

Vastaus: Kunnalla ja hyvinvointialueella ei ole keskenään toiminnallista yhteyttä, kuten kunnalla ja sairaanhoitopiirillä on ollut. Tarvittaessa hyvinvointialue ja kunta voivat perustaa tukipalveluille yhteisen yhtiön, jolla on niihin nähden hankintalain 15 §:n mukainen sidosyksikköasema.

Aiheesta lisää neuvontayksikön sivustolla

Kysymys: Voiko hyvinvointialue tuottaa palveluita muille hyvinvointialueille? 

Vastaus: Hyvinvointialuelain 53§:n perusteella hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluja yhteistoiminnassa, jos yhteistoiminnasta säädetään lailla tai kysymys on hankintalain 15 §:ssä tarkoitetusta hankinnasta sidosyksiköltä taikka 16 §:ssä tarkoitetusta hankinnasta toiselta hankintayksiköltä (horisontaalinen yhteistyö). Hankintalain 16 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintayksiköiden väliseen sopimukseen, jolla toteutetaan niiden vastuulla olevia yleisen edun mukaisia julkisia palveluita, joita toteutetaan hankintayksiköiden välisessä yhteistyössä ja niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Pykälän soveltamisen ehtona on lisäksi, että sopimuksen toiminnan tulee kohdistua pääosin sen osapuolille: enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euron osuus yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista tuotetaan muita kuin sopimuksen osapuolia varten.

Prosenttiosuus on 10 eikä euromääräistä rajoitusta ole silloin, kun yhteistyön piiriin kuuluvissa palveluissa ei ole markkinaehtoista toimintaa. Prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta silloin, kun muita sopimuksen osapuolia varten toteutettujen yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivilla sidosyksiköillä vuoden 2022 loppuun asti sallittu ulosmyyntiosuus on viisi prosenttia eikä euromääräistä rajoitusta ole. 

Hyvinvointialuelain 132 §:n mukaan yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä hyvinvointialue voi lisäksi hoitaa omana toimintanaan 131 §:ssä tarkoitettua tehtävää, jos laissa säädetään nimenomaisesti, että hyvinvointialue voi tuottaa palveluja toiselle taholle.
 

Yhteishankinnat

Kysymys: Voivatko alueen kunnat ja hyvinvointialue tehdä yhteishankintoja? 

Vastaus: Kunnat ja hyvinvointialueet voivat toteuttaa yhteisiä hankintoja usealla eri tavalla. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat halutessaan perustaa yhteisen yhteishankintayksikön. Yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan hankintalain 4 §:n mukaan yksikköä, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintoja sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tai sellaisille hankintayksiköille, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikön toimintoja on erikseen säädetty. Tällöin edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

Tämän lisäksi kunnat ja hyvinvointialue voivat tehdä yhteisiä hankintoja vapaamuotoisemmassa yhteistyössä, kuten esimerkiksi hankintarenkaan muodossa. Hankintarenkaassa hankintayksiköt sopivat keskenään, että jokin yhteishankintaan osallistuvista hankintayksiköistä toteuttaa hankintamenettelyn myös muiden hankintayksiköiden puolesta. Hankintarenkaan keskinäisiin vastuisiin sovelletaan hankintalain 21 §:ää. Jos yhteishankinta toteutetaan kaikkien hankintaan osallistuvien hankintayksiköiden nimissä ja niiden puolesta, kaikki mukana olevat hankintayksiköt vastaavat yhdessä hankintamenettelystä.  

Kunnat ja hyvinvointialue voivat myös sopia yksittäisen kilpailutuksen toteuttamisesta yhdessä. Myös tässä tilanteessa kunnat ja hyvinvointialue vastaavat yhdessä hankintalain säännösten noudattamisesta siltä osin kuin hankinta on toteutettu yhdessä. Hankinta-ilmoituksessa tulee ilmoittaa kilpailutuksessa mukana olevat hankintayksiköt.  

Kysymys: Voiko hyvinvointialue käyttää Hanselin sopimuksia? 

Vastaus: Yhteishankintayksikkö Hanselia koskevaa lakia ollaan muuttamassa siten, että myös hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät voivat olla Hanselin asiakkaita. Hanselin asiakkaat on lueteltu lain 3 §:n 1 momentissa ja luetteloon on ehdotettu lisättäväksi lakiuudistuksessa hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Muutosten esitöiden (HE 56/2021 vp) mukaan hyvinvointialueista annettavalla lailla on tarkoitus siirtää kuntien tehtäviä hyvinvointialueille. Koska kunnat ja kuntayhtymät ovat nykyisin Hansel-lain mukaisia Hanselin asiakkaita, muutos ei käytännössä laajenna Hanselin asiakaspiiriä. Kunnat ja kuntayhtymät, kuten sairaanhoitopiirit, ovat tehneet hankintoja käyttäen Hanselin puitejärjestelyjä ja dynaamisia hankintajärjestelmiä. Lakimuutoksen johdosta näiden asiakkaiden yhteishankintasopimusten hyödyntäminen voisi jatkua.  

Hansel-lain 3 § 2 momentin mukaan yhtiön asiakkaita voivat olla myös hankintalain tarkoittamat julkisoikeudelliset laitokset, joihin 1 momentin mukainen hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa. Täten myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien määräysvallassa olevat oikeushenkilöt, kuten yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset voisivat myös olla Hansel Oy:n asiakkaita. Näin myös hyvinvointialueiden yhtiömuotoiset osaamiskeskukset, kuten perustettava toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus, voisivat olla Hansel Oy:n asiakkaita. Hyvinvointialueiden liikelaitokset ovat hyvinvointialueista annettavan lain 70 §:n mukaisia hyvinvointialueiden osia, joten ne eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä, vaan ovat 1 momentin mukaisesti Hansel Oy:n asiakkaita.

Kysymys: Milloin Hansel-lain muutos tulee voimaan? 

Hansel-lain muutos (HE 56/2021 vp) on tällä hetkellä – eli huhtikuussa 2022 – eduskunnan käsittelyssä. Tarkempaa voimaantuloaikaa on vaikea ennakoida.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 

Kysymys: Mitä hankintalaista poikkeavia reunaehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa on asetettu hankintojen kilpailuttamiselle? 

Vastaus: Järjestämislaissa (612/2021) on osittain hankintalakia tiukemmat edellytykset hankinnoille. Hankintalaissa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoista on säädetty 12 luvussa.  

Järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä hallinnollinen ja muu henkilöstö, hallinnassaan asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset. Lisäksi hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.  

Edellä mainitun estämättä voi hyvinvointialue kuitenkin hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaisuudessaan lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset tukipalvelut sekä niihin liittyvän erityisosaamisen, jos se on tarpeen tukipalvelujen laadun, osaamisen ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi.  

Järjestämislain 3 luvussa on määritelty reunaehdot kilpailutettaessa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Hyvinvointialue voi tuottaa asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden käyttöön liittyvää muuta tukea hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelun tai tuen hankkiminen yksityiseltä palveluntuottajalta on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hyvinvointialueen on kuitenkin huolehdittava järjestämisvastuusta ja palvelujen yhdenvertaisesta toteutumisesta.  

Järjestämislain

  • 12 § Määritelty milloin ei saa lainkaan käyttää ostopalveluita 
  • 14 § Yksityisiä palveluntuottajia koskevat vaatimukset 
  • 15 § Pakolliset sopimusehdot  
  • 16 § Hankintapäätöksen perusteleminen 
  • 17 § Yksityisen palveluntuottajan alihankkijan käyttäminen ja sen rajoitukset 
  • 18 § Yksityisen palveluntuottajan velvollisuudet 
  • 19 § Hallinnon yleislakien soveltaminen yksityiseen palveluntuottajaan 
  • 20 § Rikosoikeudellisen virkavastuun ja vahingonkorvausvastuun soveltaminen yksityiseen palveluntuottajaan 

Voimaanpanolain (616/2021) 1.3 §:n mukaan sotejärjestämislain 14 §:n 2–9 momenttia ja 15-17 §:ää sovelletaan vain hyvinvointialueiden itse tekemiin sopimuksiin, mutta ei kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyviin sopimuksiin, jolleivat sopimusosapuolet toisin sovi.  

 

Aiheesta lisää

Muualla verkossa

tags