Sisällön määrittely

Ympäristönäkökohdat

Hankintojen merkitys ympäristönäkökohtien edistämisessä  

Hankintayksiköt edustavat monilla markkinoilla merkittävää ostovoimaa. Tämän vuoksi julkiset hankinnat nähdään tehokkaana välineenä erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hankintadirektiivien yhtenä tavoitteena onkin ympäristönäkökohtien huomioimismahdollisuuksien parantaminen hankinnoissa. Myös kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa kiinnitetään huomiota hankintojen ympäristövaikutuksiin. 

Ympäristönäkökohtien huomioimisella julkisissa hankinnoissa on suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Julkisyhteisöjen kiinnittäessä huomiota hankintojen ympäristönäkökohtiin voidaan hankintojen haitallisia ympäristövaikutuksia vähentää. Huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi päästöjen minimoimiseen.  

Hankintalaki mahdollistaa ympäristönäkökohtien huomioimisen 

Hankintalain mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun muassa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.  

Ympäristönäkökohdat voidaankin huomioida kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa; niin hankinnan suunnittelussa, tarjoajien ja ehdokkaiden valinnassa kuin hankintasopimuksen tekemisessäkin. Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa on hankintayksikön harkinnassa, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Esimerkiksi tiettyjen urakkahankintojen kohdalla tulee huomioida jo suoraan laissa asetettu velvoite ympäristövaikutusten arviointiin (ks. laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017)). 

Tässä osiossa käsitellään ympäristönäkökulmien huomioimista hankinnoissa hankintalain näkökulmasta, eikä siinä käydä yksityiskohtaisesti läpi esimerkiksi olemassa olevia tuoteryhmäkohtaisten laatukriteerien oppaita. Neuvontayksikön verkkosivuille kootut toimialakohtaiset ohjeet löytyvät omalta alasivultaan. Sivun loppuun on myös yleisemmin koottu hyödyllisiä linkkejä ja aineistoja ympäristönäkökohtien huomioimiseen. 

Hankinnan huolellinen valmistelu lähtökohdaksi 

Hankinnan valmisteluvaiheessa hankintayksikkö päättää, mitä se haluaa hankkia, millä menettelyllä hankinta kilpailutetaan ja minkälainen sopimus hankinnasta tehdään.  

Hankintayksikön on suositeltavaa jo suunnitteluvaiheessa selvittää hankinnan toivotut ympäristövaikutukset ja laatia hankinnan kohteen määrittely tältä pohjalta. Hankinnan huolellisella valmistelulla on olennainen merkitys erityisesti silloin, jos hankintayksikkö haluaa sisällyttää hankintaan ympäristökriteerejä. Huolellisen valmistelun avulla saadaan selville, miten ympäristönäkökohtia voidaan ylipäätään sisällyttää yksittäiseen hankintaan. 

Lisäksi hankinnan tarpeeseen on suositeltavaa kiinnittää huomiota: hankinnan käyttäjiä kuulemalla voidaan esimerkiksi saada selville, että hankittavan tuotteen tarve on pienentynyt aikaisemmasta, tai että tiettyä järjestelmää ei ole lainkaan tarve uusia lyhyellä tähtäimellä. 

Markkinakartoituksella tietoa ympäristöystävällisistä ratkaisuista  

Markkinakartoituksen avulla hankintayksikkö saa tietoa siitä, millaisia tuotteita ja palveluita markkinoilla on olemassa sekä siitä, mitä erilaisia toteutusvaihtoja hankinnalle on. Hankintayksikkö voi esimerkiksi selvittää, onko markkinoilla jo ympäristösertifioituja tuotteita tai kuinka laajasti potentiaalisilla tarjoajilla on ympäristönhallintajärjestelmiä käytössään. Kartoitus auttaa siten selvittämään, millaisia ympäristökriteerejä hankinnan kohteelle ja toimittajille voidaan realistisesti asettaa.  

Myös toimittajat saavat dialogista tärkeää tietoa tulevista hankinnoista ja voivat mahdollisuuksiensa mukaan jo varautua tulevaan hankintaan esimerkiksi investoimalla vihreämpiin toteutusratkaisuihin.  

Ympäristöystävällisen hankinnan kohteen määritteleminen 

Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennustyön sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. Hankinnan kohteen määrittelyssä on mahdollista esittää ympäristönäkökohtiin liittyviä teknisiä määrittelyjä tai suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskevia vaatimuksia.  

Teknistä määrittelyä on esimerkiksi hankinnan kohteelta vaadittavat ominaisuudet, kuten esimerkiksi uusiopaperin, uusiosähkön tai biokaasuauton vaatiminen. Toiminnallisella määrittelyllä kuvataan puolestaan tiettyä tavoitetasoa tai suorituskykyä, jota hankinnalta odotetaan, kuten energiatehokkuutta, kierrätettävyyttä tai esimerkiksi rakennusurakoissa sisäilmaolosuhteita. 

Tarjousten vertailukelpoisuus ja tarjoajien syrjimätön kohtelu edellyttävät, että suorituskykyyn ja toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat riittävän täsmällisiä. Vaatimusten tulee myös liittyä hankinnan kohteeseen. 

Ympäristömerkkien käyttö hankinnan kohteen kuvauksessa 

Ympäristönäkökohtiin liittyvien määrittelyjen ja vaatimusten laatimisen apuna voidaan käyttää ympäristömerkkejä. 

Vaadittujen ympäristömerkkien ja niiden pohjalla käytettyjen perusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja soveltua hankinnan kohteen ominaisuuksien määrittämiseen. Siten merkkien käyttämisessä on huomioitava, että kaikki merkin saamiseksi asetetut vaatimukset tosiasiallisesti myös liittyvät hankinnan kohteeseen. Ympäristömerkkien tulee yleisesti täyttää tietyt objektiivisuuden, läpinäkyvyyden ja saatavuuden kriteerit.  

Ympäristömerkkejä ovat muun muassa Euroopan unionin ympäristömerkki EU-kukka ja pohjoismainen virallinen ympäristömerkki Joutsenmerkki. Lisäksi esimerkiksi Forest Stewardship Council (FSC) on metsävarojen suojeluun suuntautuva ympäristömerkki, jota käytetään esimerkiksi kartonkipakkauksissa. Hankinnan kohteen määrittelyn lisäksi hankintayksikkö voi hyödyntää ympäristömerkkejä myös tarjouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteissa. 

Tarjoajien ja ehdokkaiden valinta  

Soveltuvuusvaatimuksilla voidaan varmistaa ympäristöosaaminen 

Ympäristönäkökohdat voidaan ottaa myös huomioon asetettaessa vaatimuksia tarjoajien ja ehdokkaiden soveltuvuudelle. Hankintayksikön on ennen tarjousvertailuun ryhtymistä harkittava, täyttävätkö ehdokkaat asetetut vaatimukset liittyen esimerkiksi tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Tarjoajat, jotka eivät täytä tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.  

Hankintayksikkö voi esimerkiksi edellyttää toimittajilta aikaisempaa kokemusta ja referenssejä hankittavaa kohdetta vastaavista hankkeista. Huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi aikaisempaan kokemukseen hankkeiden kestävästä ja ympäristöystävällisestä toteutuksesta. 

Myös tarjoajan henkilöstölle voidaan asettaa vaatimus tietyntasoisesta ympäristöasioiden hallitsemisesta. Esimerkiksi kuljetuspalveluita hankittaessa voidaan edellyttää, että kuljettajat hallitsevat taloudellisen ja ympäristöystävällisen ajon. Tällaisia kriteerejä voidaan asettaa myös tarjouksen valintaperusteissa, joista lisää kohdassa ”ympäristökriteerien käyttö vertailuperusteena”. 

Ympäristöasioiden hallinta- ja laadunvarmistustoimenpiteet tarjoajan toiminnassa 

Hankintayksikkö voi vaatia tarjoajilta tai ehdokkailta ympäristönäkökohtiin liittyviä selvityksiä hankinnan suorittamisessa toteutettavista ympäristönhoitotoimenpiteistä. Ympäristöasioiden hallinta- ja laadunvarmistustoimenpiteet koskettavat koko yritystä tai organisaatiota kaikessa sen harjoittamassa toiminnassa, eivät siis vain yksittäisiä tuotteita tai palveluita.  

Ympäristönhoitoa koskevien standardien vaatimusten osalta on viitattava unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai olemassa oleviin eurooppalaisiin tai kansainvälisiin asianmukaisiin standardeihin, kuten esimerkiksi ISO 14001 järjestelmään tai suomalaiseen Ekokompassiin. 

Selvitysten vaatiminen edellyttää vastaavaa liittymää hankinnan kohteeseen kuin mitä vaaditaan muiltakin tarjoajan tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviltä selvityksiltä.  

Ehdokas tai tarjoaja voi osoittaa täyttävänsä ympäristönhoitoa koskevat vaatimukset ympäristöhallintajärjestelmän rekisteröinnillä, asianmukaisella sertifikaatilla tai vaihtoehtoisesti omalla kuvauksellaan toimenpiteistä ympäristönsuojelun varmistamiseksi. 

Harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla laiminlyönnit esiin 

Hankintayksikkö voi laissa asetetuin edellytyksin huomioida ympäristönäkökohdat harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikkö voi siten sulkea tarjouskilpailusta ehdokkaan tai tarjoajan: 

  • Joka on rikkonut Suomen tai EU:n lainsäädännön tai tiettyjen kansainvälisten sopimusten ympäristövelvoitteita. Näitä ovat ainakin rikoslain 48 luvun mukaiset ympäristörikokset sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisten velvoitteiden rikkominen. Perusteen soveltaminen edellyttää lainvoimaisen tuomion.  
  • Joka on ympäristövelvoitteiden osalta ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. 
  • Jonka aikaisemmissa suorituksissa hankinta- ja käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen ympäristövaatimuksen toteuttamisessa, esimerkiksi rakennusurakan kohdalla.  

Harkinnanvaraisia poissulkuperusteita käytettäessä hankintayksiköllä on harkintavaltaa perusteen käyttämisessä. Kuitenkin hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota suhteellisuusperiaatteeseen ja poissulkuperustetta tulee soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin tarjoajiin. Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea vain poikkeustapauksessa menettelyn ulkopuolelle, mikäli puutteet ovat vähäisiä. Toisaalta mikäli vähäiset puutteet ovat toistuvia, voi poissulkeminen olla perusteltua. 

Hankintayksikkö voi tarkistaa vastaavat poissulkemisperusteet myös alihankkijoiden osalta. Jos alihankkijaa koskee harkinnanvarainen poissulkemisperuste, hankintayksikkö voi vaatia alihankkijaa korvattavaksi toisella alihankkijalla. 

Tarjouksen valinta 

Ympäristökriteerien käyttö vertailuperusteina 

Hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin. Vertailuperusteena voidaan käyttää esimerkiksi sähkölaitteen energiankulutusta tai ajoneuvon päästöjä siten, että tarjous saa sitä enemmän pisteitä, mitä vähemmän kulutusta tai päästöjä hankinnan kohteesta syntyy. 

Tarjousten vertailussa voidaan ottaa huomioon myös sellaiset mitattavissa olevat ja hankinnan kohteeseen liittyvät ympäristöominaisuudet, jotka eivät tuota välitöntä etua hankintayksikölle, mutta joilla voidaan kuitenkin vastata yleisen edun mukaisiin tarpeisiin. Mahdollista on esimerkiksi teknisissä eritelmissä asetetun enimmäistason alittavien saastepäästöjen huomioiminen tarjousten vertailussa. 

Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja niiden on oltava objektiivisia ja syrjimättömiä. Asetettavat vertailuperusteet eivätkä saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Esimerkiksi liityntä hankinnan kohteeseen jää usein puuttumaan toimittajan yleistä toimintapolitiikkaa koskevissa vaatimuksissa, jos niitä ei voida pitää hankittavien tavaroiden, palvelujen tai urakoiden tietylle tuotantoprosessille tai toimittamiselle ominaisena tekijänä.  

Hankintayksikön tulee punnita sitä, asettaako se ympäristönäkökohtiin liittyviä vaatimuksia pakollisina hankinnan kohteeseen tai tarjoajan soveltuvuuteen liittyvinä kriteereinä vai löyhempinä vertailuperusteina. Ympäristönäkökohtia voi olla kannattavampaa sisällyttää vertailuperusteisiin erityisesti silloin, jos hankintayksikkö on epävarma hankinnan kustannusten ja tiettyjen laadullisten kriteerien suhteesta markkinoilla. Hankintayksikkö voi asettaa hankinnan kohteen vähimmäistason teknisissä vaatimuksissa, jolloin vertailuperusteissa voidaan asettaa lisäkriteerejä, joista on mahdollista saada lisäpisteitä.  

Elinkaarikustannukset keinona ympäristölle aiheutuvien kulujen vähentämisessä  

Hankintayksikkö voi huomioida tarjousvertailussa hankinnan vaikutuksia myös laajemmin kuin pelkän hankintakustannuksen osalta. Elinkaarikustannusten laskemisella on mahdollista ottaa huomioon kaikki ne peräkkäiset ja toisiinsa liittyvät vaiheet, jotka tuotteen, palvelun tai urakan olemassaoloaikana syntyy.

Elinkaarikustannuksissa voidaan huomioida niin hankintayksikölle sisäisesti aiheutuvat kustannukset, kuin myös ulkoisesti (yhteiskunnalle) aiheutuvat kustannukset. Sisäisiä kustannuksia voivat olla esimerkiksi ostohinta, kuljetus-, käyttö-, ylläpito ja käytöstä poiston kustannukset. Ulkoisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvista saasteista taikka tuotteen valmistuksen aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta johtuvat kustannukset. Tällaisiin kustannuksiin voi sisältyä edelleen kasvihuonepäästöjen ja muiden päästöjen kustannukset. Ulkoisten kustannusten rahallinen arvo pitää kuitenkin pystyä määrittämään ja tarkistamaan. Lisäksi ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvien kustannusten arviointimenetelmät on määriteltävä ennakolta riippumattomalla ja syrjimättömällä tavalla, ja niiden on oltava kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla.  

Lähtökohtaisesti hankintalaissa ei aseteta velvollisuutta elinkaarikustannusten huomioimiseen. Muussa lainsäädännössä on kuitenkin voitu tällainen velvollisuus asettaa. Esimerkiksi ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain (1509/2011) mukaan julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon laissa mainitut ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset.  

Suomessa valtion energiatehokkuusyhtiö Motivan hankintapalvelusta löytyy ohjeistusta elinkaarikustannusten laskemiseen. Lisäksi voi hyödyntää kuntien kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEIn sekä Ruotsin hankintaviranomaisen elinkaarikustannusten laskentatyökaluja eri tuoteryhmille. 

Vaihtoehtoisten tarjousten salliminen luo liikkumavaraa 

Hankintayksikkö voi laatia vaihtoehtoisia sopimuksen kohteen määrittelyjä, joissa esitetään esimerkiksi korkeampia ympäristönäkökohtiin tai teknisiin ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia. Hankintayksikön täytyy tällöin yksilöidä ne minimivaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää. On huomattava, että kaikkien tarjousten tulee kuitenkin olla keskenään vertailukelpoisia, joka asettaa omalta osaltaan haasteita vaihtoehtoisten tarjousten määrittelylle. 

Hankintayksikön tulee ilmoittaa vaihtoehtoisten tarjousten sallimisesta hankintailmoituksessa. Lisäksi tulee ilmoittaa, onko sallittua tarjota vain vaihtoehtoa. Vaihtoehtoisten tarjousten salliminen voi käytännössä olla tarkoituksenmukaista, jos hankintayksikkö epäilee, ettei se saa korkeiden ympäristö- tai muihin näkökohtiin liittyvien vaatimusten vuoksi riittävää määrää tarjouksia aidon kilpailun aikaansaamiseksi. Hankintayksikkö voi esimerkiksi määritellä hankittavaksi kohteeksi perinteisen bensiini- tai dieselauton, mutta sallia myös vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja, kuten sähkö-ja hybridiautot. 

Ympäristölainsäädännön noudattaminen poikkeuksellisen alhaisissa tarjouksissa 

Hankintayksiköllä on EU-hankinnoissa velvollisuus pyytää tarjoajalta selvitys tarjoushinnan taustoista silloin, kun kyseessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Pyydettävät selvitykset voivat koskea ympäristölainsäädännön velvoitteiden noudattamista. Selvitykset voivat liittyä muun muassa valmistusmenetelmään, taloudellisiin tai teknisiin ratkaisuihin, tarjoajan käytettävissä oleviin poikkeuksellisen edullisiin hankinnan ehtoihin tai tarjottavien ratkaisujen omintakeisuuteen.  

Hankintayksiköllä on toisaalta nimenomainen velvollisuus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous, jos hinnan alhaisuuden syynä on ympäristölainsäädännön velvoitteiden laiminlyöminen. 

Hankintasopimuksen erityisehdoilla velvoitteita ympäristön huomioimiseen 

Ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon myös hankintasopimuksen erityisehdoissa. Ympäristönäkökohtien osalta erityisehdot voivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojelun tasoon tai toimeenpanoon. Olennaiset sopimusehdot tulee pääsääntöisesti olla ilmoitettu jo tarjouspyynnössä. Hankintasopimuksessa asetettavat ehdot eivät saa olla välittömästi tai välillisesti syrjiviä ja niiden tulee liittyä hankintasopimuksen toteuttamiseen. Täten hankintayksikkö ei voi vaatia, että yritys noudattaa tiettyä yleistä ympäristöpolitiikkaa myös tehtävään hankintaan liittymättömässä toiminnassaan taikka tiettyä toimintapolitiikkaa esimerkiksi investoinneissaan. Erityisehdoista tulee lisäksi ilmoittaa etukäteen hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa, jotta tarjoajat voivat ottaa ehdot huomioon tarjouksia tehdessään.  

Tuotehankinnoissa voidaan esimerkiksi edellyttää, että  

  • tilaukset toimitetaan harvemmin isommissa erissä; 
  • toimittaja on velvollinen keräämään ja kierrättämään toimituksesta syntyneen pakkausjätteen, jolla kannustetaan toimittajaa pakkausjätteen minimoimiseen; 
  • toimituksesta syntyviä kasvihuonekaasuja raportoidaan ja seurataan sopimuksen mukaisesti. 

Palvelu- ja urakkahankinnoissa voidaan esimerkiksi edellyttää 

  • sopimuskaudella tapahtuvien ympäristövahinkojen raportoimista 
  • henkilöstön ympäristökouluttamista 
  • ruokapalveluhankinnoissa käytettävän kestävää ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, sitoutumista pakkausjätteen ja muun jätteen vähentämiseen sekä käyttämään ruuanvalmistuksessa energia- ja vesitehokkaita koneita ja valmistusvälineitä.  

Lisäksi hankintayksikkö voi hankintalain mukaan myös ilmoittaa tarjouspyynnössään tarjoajille tiedot sellaisista viranomaisista, joilta tarjoaja voi saada tietoja muun muassa ympäristönsuojeluun liittyvistä velvoitteista Suomessa. Ilmoittamalla kyseisistä viranomaisista ehdokkaille ja tarjoajille voidaan erityisesti rakennusurakoissa ja palveluhankinnoissa edistää sitä, että ehdokkaat ja tarjoajat ovat tietoisia Suomessa sovellettavista säännöksistä. Viranomaisista ilmoittaessaan hankintayksikön tulisi vaatia tarjoajia ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta tehdessään ottaneet huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät velvoitteet. 

Lisää aiheesta  

Neuvontayksikön verkkopalvelussa: 

https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/suunnittelu-ja-valmistelu

https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/suunnittelu-ja-valmistelu/markkinakartoitus 

http://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/hankinnan-kohteen-kuvaus 

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/hankinnan-kohteen-kuvaus/merkkien-kaytto 

https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/ehdokkaiden-ja-tarjoajien-soveltuvuus

http://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/soveltuvuus/ehdokkaiden-ja-tarjoajien-soveltuvuutta-koskevat-vaatimukset 

https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/ehdokkaiden-ja-tarjoajien-soveltuvuus/ymparistoasioiden-hallinta-ja

http://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/soveltuvuus/poissulkemisperusteet/harkinnanvaraiset-poissulkemisperusteet 

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/tarjousten-valinta/kokonaistaloudellisesti-edullisimman-tarjouksen-valinta 

http://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/tarjousten-valinta/elinkaarikustannukset 

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/tarjousten-kasittely/vaihtoehtoiset-ja-rinnakkaiset-tarjoukset 

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/tarjousten-valinta/poikkeuksellisen-alhaiset-tarjoukset 

https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/tarjousten-valinta/hankintasopimuksen-erityisehdot

Toimialakohtaisia ohjeita

https://www.hankinnat.fi/sisallon-maarittely/toimialakohtaisia-ohjeita 

Muualla verkossa: 

Oppaat ja käsikirjat ympäristönäkökohtien huomioimiseen hankinnoissa: 

Komissio: Public Procurement for a Circular Economy - good practice and guidance (2017) http://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/Public_procurement_circular_economy_brochure.pdf 

Komissio: Buying Green! - A handbook on green public procurement. 3rd edition (2016) http://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/Buying-Green-Handbook-3rd-Edition.pdf 

Pohjoismainen ministerineuvosto: Circular Public Procurement in the Nordic Countries (2017) https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1092366/FULLTEXT01.pdf 

Pohjoismainen ministerineuvosto: Nordic Guidelines - Green Public Procurement: How to use environmental management systems and ecolabels in EU tenders (2017) https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1087097/FULLTEXT01.pdf 

Joutsen merkki: Opas ympäristömerkin käyttämiseen julkisissa hankinnoissa https://joutsenmerkki.fi/wp-content/uploads/2017/02/Julkiset_hankinnat__opas_huhtikuu_2017.pdf 

Hyödyllisiä verkkosivuja, aineistoja ja työkaluja: 

Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 
KEINO-osaamiskeskuksen verkkosivuilta löytyy case-esimerkkejä kestävästi toteutetuista hankinnoista tuoteryhmittäin sekä hyödyllistä materiaalia kestävien hankintojen toteuttamisesta. 

Motivan hankintapalvelu 
Motivan hankintapalvelusta löytyy laajasti tietoa kestävistä hankinnoista. Hankintapalvelun tietopankista löytyy hyödyllisiä ohjeita eri tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista sekä niiden huomioimisesta hankinnoissa. 

Ruotsin hankintaviranomaisen (Upphandlingsmyndigheten) sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä ohjeistusta: 

Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa  
13.6.2013. Työ- ja elinkeinoministeriö (pdf)  

Eurooppa 2020. EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikymmenelle.  
Europa.eu  

SYKE:  Kestävät julkiset hankinnat – nykytila ja kehittämisehdotuksia. 
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/ 2017.  

Cleantech-hankintamappi
Suomen ympäristökeskus.  

Sitran hankkeet hiilineutraalin kiertotalouden edistämiseksi: https://www.sitra.fi/teemat/hiilineutraalikiertotalous/#mista-on-kyse 

ICLEI Local Governments for Sustainability http://www.iclei.org/ 

VTV: Valtio cleantech-hankintojen edistäjänä. Cleantech-hankintojen kehittäminen julkishallinnossa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset, 3/2019 

Toimialakohtaisiin ohjeisiin: 

Rakentaminen 

Kuittinen, Matti (toim.): Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa: hankintaopas, Ympäristöministeriö, 2019. Opas täydentää ympäristöministeriön purkukartoitusopasta sekä purkutyöopasta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161882  

Green Building Council Finland: Ohje – Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille, 2018. https://figbc.fi/wp-content/uploads/sites/4/2018/11/Kiertotalouskriteerit-rakennetun-ymp%C3%A4rist%C3%B6n-hankkeille.pdf 

Elinkaarilaskenta.fi– vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu 

Tilapalvelut 

Kontturi, Katja – Lankiniemi, Sonja – Yliruusi, Hannamaria: Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat – opas kunnille. Turun ammattikorkeakoulu, 2018.  http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166982.pdf