
Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
Sopimuksen laadinnassa voi käyttää hyväksi erilaisia vakiosopimusehtoja. Vakiosopimusehdoista käytetään usein termiä ”yleiset sopimusehdot”. Niillä tarkoitetaan sopimusehtoja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi useissa yksittäisissä eri sopijapuolten välisissä sopimuksissa.
Yleiset sopimusehdot ovat eri intressitahojen laatimia ehtoja, joilla tietyn alan toimijat solmivat sopimuksia. Ne voivat olla joko yksipuolisesti laadittuja tai eri osapuolia edustavien tahojen yhdessä laatimia.
Yleisillä sopimusehdoilla voidaan täydentää varsinaisen hankintasopimuksen ehtoja.
Hankintayksikön tulee ennakoida hankintasopimuksen olennaiset sopimusehdot jo tarjouspyynnön laatimisvaiheessa. Hankintayksikön tulee tarjouspyynnössä ilmoittaa keskeiset sopimusehdot, joilla on merkitystä tarjousten tekemisessä. Olennaisiksi sopimusehdoiksi katsotaan ainakin sellaiset ehdot, joilla voi olla vaikutusta hintaan, tarjousten vertailuun tai tarjoajan halukkuuteen osallistua tarjouskilpailuun.
Suositeltavaa on laatia tarjouspyynnön liitteeksi sopimusluonnos, johon yksilöidään myös hankintaan mahdollisesti soveltuvat yleiset sopimusehdot.
Hankintasopimuksessa saatetaan käyttää sekä yksilöllisiä ehtoja että yleisiä sopimusehtoja. Sopimusta solmittaessa tarvitaan yleisten sopimusehtojen lisäksi aina varsinainen hankintasopimus, jossa määritellään mm.
Tarjouspyyntöjä tai sopimuksia ei tule laatia siten, että tehdään ensin yksilölliset ehdot, joihin liitetään yksilöllisten ehtojen kanssa ristiriidassa olevat yleiset sopimusehdot. Sen sijaan tarjouspyyntöön tai sopimusasiakirjaan tulee kirjata, miltä osin yleiset sopimusehdot eivät kyseessä olevassa sopimuksessa tule sovellettaviksi.
Tämä selventää tarjouspyyntöä ja solmittavaa sopimusta sekä ennaltaehkäisee ristiriitoja.
Mikäli ehdot kuitenkin ovat ristiriidassa keskenään, menevät yksilölliset ehdot yleisten sopimusehtojen edelle. Varsinaiseen sopimukseen on kuitenkin syytä määritellä sopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys.
Kaikkiin hankintoihin sopivia yleisiä sopimusehtoja ei ole olemassa. Yleiset ehdot on laadittu mahdollisimman yleispäteviksi sopimusehtokokoelmiksi, jolloin kaikki niiden sisältämät ehdot eivät ole aina tarkoituksenmukaisia yksittäisessä hankinnassa. Ehtoihin ei tule kokonaisuudessaan viitata vain varmuuden vuoksi.
Mikäli hankintayksikkö haluaa käyttää yleisiä sopimusehtoja, tulee sen viimeistään tarjouspyyntöä laatiessaan valita kyseiseen hankintaan parhaiten soveltuvat ehdot. Ehtoihin tulee ennen tätä tutustua huolellisesti käymällä ne läpi kohta kohdalta.
Jos hankintayksikkö haluaa poiketa yleisten sopimusehtojen tietyistä sopimusehdoista, sen tulee selkeästi ilmoittaa sopimuksessa, mistä ehdosta poiketaan ja miten. Muutoksia ei tule kirjoittaa suoraan vakioehtoihin. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää "ellei toisin ole sovittu," -alkaviin kohtiin: mikäli hankintayksikkö haluaa poiketa kyseisen ehtokohdan pääsäännöstä, on sen otettava tähän selkeästi kantaa tarjouspyynnössä.
Sovellettavat sopimusehdot on suositeltavaa liittää sopimusasiakirjoina allekirjoitettavaan sopimukseen pelkän viittaamisen sijasta. Näin vältetään erimielisyydet sovellettavista sopimusehdoista ja niiden sitovuudesta, joskin aivan yksinkertaisimmissa hankinnoissa pelkkä viittaus ehtoihin riittänee. Tällöin on hyvä kertoa, mistä ehdot ovat kokonaisuudessaan saatavissa.
Se seikka, että yleiset sopimusehdot laatinut osapuoli uudistaa ehtoja, ei muuta aikaisemmin solmittujen sopimusten ehtoja (esim. JYSE 2007-> JYSE 2014). Ehdot ovat voimassa sen sisältöisinä kuin ne on aikanaan otettu mukaan sopimukseen.
Sopimukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot kannattaa arkistoida. Ne ovat yhtä keskeinen osa sopimusta kuin yksilölliset ehdot, ja niiden tulee olla tallessa, kun tarvitaan tietoa sopimuksen sisällöstä.
Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE) ovat valtiovarainministeriön ylläpitämiä sopimusehtoja. Ehdoissa on huomioitu hankintalain sopimuksille asettamat vaatimukset siinä määrin kuin se yleisissä ehdoissa on mahdollista. Sopimusehdot on laadittu erikseen tavaroille ja palveluille:
Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot JIT 2015 ovat Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) JHS-jaoston laatimat yleiset sopimusehdot. JIT- ehtoja suositellaan käytettävän kuntien ja kuntayhtymien IT-tuotteita ja palveluita hankittaessa:
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehdot (KSE) ovat laatineet RAKLI ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry. Kyseisiä ehtoja käytetään tilaajan ja konsultin välisten toimeksiantojen yleisinä sopimusehtoina. Hankintayksikön tulee harkita, soveltuuko hankintaan paremmin KSE 2013 vai JYSE palvelun mukaiset sopimusehdot.
Rakennusurakan yleiset sopimusehdot on tarkoitettu elinkeinonharjoittajien välisiin rakennusurakkasopimuksiin. Sopimusehdot soveltuvat myös sivu- ja aliurakoihin. Ehdot ovat iästään huolimatta edelleen yleisesti käytössä rakentamista koskevissa sopimuksissa.
Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.