Hyppää pääsisältöön
Hankinta-asiakirjojen julkisuus

Liikesalaisuuslaki

Liikesalaisuuden määritelmää selventävä liikesalaisuuslaki perustuu liikesalaisuusdirektiiviin 2016/943. Liikesalaisuuslaissa kootaan yhteen tieto mm. siitä

  • mikä on liikesalaisuus
  • missä tilanteissa liikesalaisuuden käyttäminen on oikeudetonta tai oikeutettua
  • mitä tuomioistuin voi tehdä väärinkäytöstilanteissa
  • millaisia hyvityksiä tai vahingonkorvauksia voidaan määrätä
  • mikä on kanneaika väärinkäytöstilanteessa.

Liikesalaisuuslaki on yleislaki, eli sitä sovelletaan, ellei erityislaissa ole toisin säädetty.

Mistä muualta löytyy tietoa liikesalaisuudesta?

Liikesalaisuudesta löytyy oikeustapauksia ajalta ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa, mm. KHO 11.12.2015 taltio 3660 ja KHO 15.3.2016 taltio 908. Myös rikoslaissa on yrityssalaisuuden rikkomista koskevia pykäliä.

Hankintalain 1397/2016 138 §:ssä säädetään, että hankintayksiköt käsittelevät tiedonsaantioikeuteen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviä asioita hankintaprosessissa soveltamalla lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 eli julkisuuslakia. Julkisuuslaissa on jätetty hankintayksikölle harkintavalta siitä, mikä on liikesalaisuutta ja mikä ei.

Uusin liikesalaisuuslakia edeltävä aiheeseen liittyvä säädösmuutos on ollut hankintalain kokonaisuudistuksessa vuonna 2016 tehty muutos julkisuuslain tiedonsaantioikeutta koskevaan pykälään. Tällöin säädettiin, että hankintayksiköllä on oikeus pitää salassa liikesalaisuuksiksi katsottavat vertailutekijät, vaikkakin hankintayksikön tulee pystyä jollain yleisellä tavalla perustelemaan tarjousvertailun lopputulos.

Liikesalaisuuden määritelmät

Liikesalaisuuslaissa on määritelty liikesalaisuus, sen haltija ja liikesalaisuutta loukkaava tuote:

  • Liikesalaisuudella tarkoitetaan elinkeinotoiminnalle arvokasta salassa pidettävää tietoa, jota tiedon haltija pyrkii suojaamaan kohtuullisin toimenpitein.
  • Liikesalaisuuden haltijalla on laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen.
  • Liikesalaisuutta loukkaavan tavaran tai palvelun suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudetta hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta.

Milloin liikesalaisuus on hankittu oikein ja milloin oikeudetta?

Liikesalaisuuslaissa listataan sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat. Sallittua hankkiminen on

  • jos tieto on keksitty tai luotu itse
  • jos tieto on saatu havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla yleisön saatavilla olevaa tai laillisesti hallussa olevaa esinettä, johon ei liity salassapitovelvollisuutta
  • jos työntekijät käyttävät tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuttaan
  • jos käytetään muuta hyvän liiketavan mukaista menettelyä.

Liikesalaisuuslaissa kielletään liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen. Se voi tapahtua anastamalla, luvattomalla kopioinnilla, jäljennyksellä, havainnoimalla ja erinäisin käsittelytavoin tai muulla hyvän liiketavan vastaisella menettelyllä.

Kuinka hankintayksikkö voi varautua liikesalaisuuksien suojaamiseen sopimuskauden aikana?

Hankintayksikön tulee varmistua sopimuksia valmistellessaan siitä, että niissä tai yleisissä sopimusehdoissa on annettu toimintaohjeet liikesalaisuuden loukkaustilanteissa. Esimerkiksi julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa (JYSE) niin palvelu- kuin tavarahankinnoista löytyy lausekkeet toimintatavoista, jos tavara tai palvelu loukkaa immateriaalioikeuksia. Lisäksi kannattaa muistaa, että JYSE:issä olevia vastuunrajoituslausekkeita ei sovelleta salassapitovelvoitteen tai immateriaalioikeuksien loukkaustilanteissa.

Elinkeinonharjoittajat luovuttavat liikesalaisuuksia hankintayksiköiden haltuun tavallisesti hankintaprosessin aikana ja hankintasopimuksen solmimisen myötä. Sopimuskaudella lainsäädännön lisäksi sopimusten ja niiden liitteenä olevien yleisten ehtojen mm. salassapitoa, tietosuojaa ja immateriaalioikeuksia koskevat lausekkeet määrittelevät sitä, kuinka salassa pidettäviä tietoja käsitellään.

Milloin liikesalaisuutta käytetään ja ilmaistaan oikeudetta?

Liikesalaisuuslaissa kielletään oikeudettoman hankkimisen lisäksi liikesalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ja käyttäminen.

Oikeudetonta ilmaisu tai käyttäminen on, jos on saanut tiedon liikesalaisuudesta

  • toimiessaan johtavassa tai muussa tehtävässä, kuten toimitusjohtajana
  • saneerausmenettelyn yhteydessä
  • suorittaessaan tehtävää toisen puolesta
  • luottamuksellisessa liikesuhteessa
  • muulla tavalla, jos henkilöä sitoo salassapitovelvollisuus tai -sopimus.

Liikesalaisuuslaista löytyvät omat ohjeensa myös teknisen ohjeen oikeudettomasta ilmaisemisesta ja käyttämisestä.

Jos saaja tietää tai hänen pitäisi tietää, että liikesalaisuus on saatu oikeudetta, saajan tulee pitää liikesalaisuus salassa. Samoin liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja markkinoille saattaminen, tuonti, vienti ja varastointi katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käytöksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kyse on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta.

Poikkeukset liikesalaisuuden käyttörajoituksiin

Lisäksi laissa huomioidaan, että työntekijällä on salassapitovelvollisuus palvelussuhteessa ollessaan. Laki antaa kuitenkin työntekijälle oikeuden puhua asioistaan luottamushenkilöille.

Liikesalaisuuslaissa suojataan ilmiantajaa (engl. whistleblower), minkä tarkoitus on suojata sananvapautta ja yleistä etua ja paljastaa väärinkäytös tai laiton toiminta. Tällä varmistetaan, että tutkiville journalisteille, poliisille ja muille viranomaisille, kuten kilpailu- ja kuluttajavirastolle, voidaan edelleen luovuttaa salassa pidettäviäkin tietoja, kunhan tarkoitus on lain mukainen.

Toimivaltainen tuomioistuin ja kanneaika

Liikesalaisuuden rikkomista voidaan käsitellä niin käräjäoikeudessa kuin markkinaoikeudessakin ensimmäisenä oikeusasteena. Markkinaoikeudella on rinnakkainen toimivalta yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa asiaa käytännössä niissä tilanteissa, joissa asian vastaajana on elinkeinonharjoittaja. Markkinaoikeus voisi liikesalaisuutta koskevan riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Kanneaika liikesalaisuuteen liittyvissä asioissa on viisi vuotta tiedonsaannista, kuitenkin viimeistään kymmenen vuotta loukkauksen tapahtumisesta.

Käräjäoikeuden prosessissa liikesalaisuuden rikkomista voitaisiin käsitellä yhtä aikaa niin riita- kuin rikosasiana. Rinnakkaisen käsittelyoikeuden käytännöt selkiytynevät oikeuskäytännössä.

Liikesalaisuuslaki ei muuta sitä periaatetta, että hankinta-asiakirjojen julkisuuteen ja tietopyyntöihin liittyvät asiat käsitellään edelleen hallintotuomioistuimessa.

Tuomioistuimen toimintamahdollisuudet

Käräjäoikeus ja markkinaoikeus voivat liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta

  • kieltää loukkaavan teon tekemisen tai jatkamisen
  • määrätä vetämään loukkaava tuote pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi
  • määrätä loukkaavat asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai tiedostot tuhottavaksi tai luovutettavaksi liikesalaisuuden haltijalle.

Tuomioistuin voi määrätä vastaajalle

  • uhkasakon
  • käyttökorvausta
  • hyvitystä
  • vahingonkorvausta.

Laissa annetaan tuomioistuimelle harkintavaltaa kohtuullistaa kieltoja ja korjaavia toimenpiteitä.

Syyttäjä voi nostaa asianomistajan vaatimuksesta syytteen teknisen ohjeen väärinkäytöstä. Liikesalaisuuslaissa viitataan lisäksi rikoslakiin, josta löytyvät pykälät

  • yritysvakoilusta
  • yrityssalaisuuden rikkomisesta
  • yrityssalaisuuden väärinkäytöstä
  • salassapitorikoksesta ja -rikkomuksesta.
tags