Hyppää pääsisältöön
Hyvät käytänteet innovatiivissa julkisissa hankinnoissa

Innovatiivisuus voi näkyä monella tapaa

Tekes teki syksyllä 2016 selvityksen rahoittamistaan innovatiivisten julkisten hankintojen hankkeista. Hankkeiden oppeja esitellään juttusarjassa, joka on tehty yhteystyössä Julkisten hankintojen neuvontayksikön kanssa. Juttusarjan ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, mitä innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan.

​Laajan määritelmän mukaan innovatiivisessa julkisessa hankinnassa on kyse hankinnan kohteen tai hankintaprosessin innovatiivisuudesta.

Hankinnan kohteen innovatiivisuus näkyy uudenlaisen tuotteen tai palvelun ostona, olemassa olevien tuotteiden tai palveluiden uudenlaisena yhdistelemisenä tai innovatiivisena palvelujen toteuttamistapana. Innovatiivisuus voi ilmentyä myös uudenlaisena tapana toteuttaa hankinta, ja tämä uusi toimintatapa voi sijoittua mihin tahansa hankintaprosessin vaiheeseen aina suunnittelusta sopimusajan seurantaan.

Kuopiossa palvelusetelillä innovatiivisuutta hankintoihin

Hyvä esimerkki innovaatiosta hankintaprosessissa on Kuopion kaupungin kokeilu, jossa työllistymisen palveluita hankittiin palveluseteliä hyödyntämällä. Varsinaisen hankintaprosessin eli palvelusetelimallin pilotoinnin lisäksi kokeilu sisälsi Tekes-rahoitteisen valmisteluvaiheen, tuetun työllistymisen palvelusetelihankkeen (Kuva 1). Valmisteleva vaihe oli välttämätön muun muassa siksi, että kyseessä oli kansallisesti uusi innovaatio.

Valmisteluvaiheessa tehdyn esiselvityksen mukaan laki julkisista hankinnoista (348/2009) ei aseta estettä työllistymisen palveluiden, kuten työhön kuntouttavien tai valmentavien palveluiden, hankinnalle palveluseteliä hyödyntämällä. Kokeillun toimintamallin menettelytapa perustuu lainsäädännöllisesti ennen kaikkea lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Lisää Kuopion palvelusetelimalliin liittyvistä juridisista seikoista voi lukea julkaistusta esiselvityksestä (ks. lähteet).

Kokeilu onnistui, ja siihen olivat tyytyväisiä niin kaupunki, palveluntarjoajat kuin asiakkaatkin. Kuopion kaupungin työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksasen mukaan palvelusetelin käyttöönotto toi työllisyyspalvelujen hankintoihin kaivattua läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä mahdollisti useiden uusien palveluntuottajien mukaan tulon. Kokeilulla oli myös ennalta-arvaamattomia, joskin erittäin myönteisiä vaikutuksia, sillä uusi toimintatapa tuki aiempaa paremmin asiakkaiden osallisuutta ja voimaantumista. Oksanen mukaan tämä voi olla seurausta siitä, että uudessa toimintatavassa asiakas on oman prosessinsa subjekti ja pääsee valitsemaan itselleen sopivimman palveluntuottajan. Kokonaisuudessaan Kuopion kokeilu lisäsi toimintamallien asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämän vuoksi idean räätälöinti tai jatkokehittäminen sekä skaalaaminen muihin kuntiin voisi olla kokeilemisen arvoista.

Kuvassa tuetun työllistämisen palvelusetelimalliKuva 1. Kuopion kaupungin tuetun työllistämisen palvelusetelimallin prosessi

Älä tyydy siihen, mitä kulloinkin on tarjolla

Toinen hyvä esimerkki, jossa hankinnan innovatiivisuus näkyy prosessin lopputuloksessa, on Säteilyturvakeskuksen ja muiden viranomaisten ”Valtakunnallisen havaitsemisarkkitehtuuri ydinturvan ylläpitämiseen” eli lyhyemmin REPO –hanke. Se koostui niin ikään kahdesta vaiheesta (Kuva 2). Säteilyturvakeskuksen johtavan asiantuntijan Kari Peräjärven mukaan REPO-hanke päätettiin toteuttaa, koska ei haluttu tyytyä ostamaan sitä, mitä kulloinkin on tarjolla. Haluttiin, että jatkossa yritykset toimittavat viranomaisten käyttöön optimaalisesti soveltuvia säteilymittauslaitteita ja järjestelmiä. Tavoitteessa onnistuttiin: hankkeen seurauksena tulevat hankinnat voidaan määritellä siten, että saadaan hankittua paras mahdollinen ratkaisu eikä vain sitä, mitä sattuu olemaan tarjolla.

Kuvassa REPO-hankkeen prosessiKuva 2. Säteilyturvakeskuksen ym. REPO-hankkeen prosessi

Toiseen vaiheeseen osallistuneet yritykset hyötyivät hankkeesta päästessään kehittämään toimintamalliin soveltuvia tuotteita. Peräjärven mukaan keskitettyyn etäanalyysiin perustuva toimintamalli on operatiivisessa käytössä jo muutamissa muissakin maissa. Toimintamallin voidaan myös olettaa yleistyvän tulevien vuosien aikana muun teknologisen kehittymisen mukana. Peräjärvi kiteyttää, että REPO-hanke tarjoaa siihen osallistuneille yrityksille hyvät edellytykset kilpailla näillä markkinoilla.

Innovatiivisen julkisen hankinnan puitteissa tehty tilaajan ja potentiaalisten tarjoajien välinen yhteiskehittäminen siis kannattaa ja voi poikia innovaation, josta hyötyvät molemmat osapuolet.

Lisää oppeja ja näkökulmia innovatiivisiin hankintoihin tulossa

Oli kyseessä sitten innovaatio hankintaprosessissa tai itse kehitetyssä tuotteessa tai palvelussa, oikein kohdistetulla ja toteutetulla innovatiivisella julkisella hankinnalla voi olla lukuisia myönteisiä vaikutuksia niin tilaajalle, tarjoajille kuin asiakkaillekin. Lisää näkökulmia ja tapausesimerkkejä innovatiivisista julkisista hankinnoista juttusarjan seuraavissa osissa.

Lisää tietoa esitellyistä hankkeista:

Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

pirjo.oksanen(at)kuopio.fi

Kari Peräjärvi, Säteilyturvakeskus

kari.perajarvi(at)stuk.fi

Lähteitä:

Palveluseteli tuetun työllistämisen palveluissa –esiselvitys (2012), Kuopio
Uyarra, E. & Flanagan, K. (2010). Understanding the Innovation Impacts of Public Procurement. European Planning Studies, 18(1), s. 123–143.

 

Teksti: Carita Isomäki

projektikoordinaattori (30.5.-7.10.2016), Tekes

Lisää aiheesta

Muualla verkossa