Vieraskynä: Kirsi-Maria Halonen, OTT, VT, kauppaoikeuden yliopistonlehtori, Lapin yliopisto 19.4.2017

Eikö hankinnan ennakoitua arvoa arvioidakaan koko hankintayksikön tasolla?

Noin vuosi sitten Ruotsin kilpailuvirasto tilasi allekirjoittaneelta tutkimuksen erillisistä toiminnallisista yksiköistä julkisissa hankinnoissa ja niiden arviointiin vaikuttavista tekijöistä. Englanniksi laadittu tutkimus julkaistiin helmikuussa 2017.

Hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä tulee pääsääntöisesti ottaa huomioon kaikki hankintayksikön tekemät kyseisen tavaran tai palvelutyypin ostot. Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa. Jos hankintayksikkö koostuu itsenäisistä erillisistä yksiköistä, osastoista tai toimijoista, voidaan hankintasopimus arvostaa vain yksittäisen erillisen yksikön ostojen mukaisesti.

Uusi sääntely voimaan

Uuden hankintalain mukaan, jos hankintayksikkö koostuu erillisistä toiminnallisista yksiköistä, on hankinnan arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien yksittäisten toiminnallisten yksiköiden hankintojen ennakoitu kokonaisarvo, kun ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jos erillinen toiminnallinen yksikkö vastaa itsenäisesti hankinnoistaan tai tietyistä hankintojen ryhmistä, arvot voidaan ennakoida asianomaisen yksikön tasolla (hankintalain 27 §:n 5 momentti, perustuu hankintadirektiivin 2014/24 5 (2) artiklaan).

Käytännössä kysymys on siitä, ettei esimerkiksi kannettavia tietokoneita koskevia ostoja välttämättä lasketa yhteen koko kunnan tai opetusviraston tasolla, vaan yksittäisen koulun tietokonehankinnat arvioidaan erikseen. Arvostustavasta riippuen samassa tietokonehankinnassa voi olla kyse joko hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä pienhankinnasta, jos koulukohtaiset ostot alittavat 60 000 euroa tai EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, jos kaikkien yksiköiden ostot lasketaan yhteen.

Sopimuksen ennakoitu arvo on riippuvainen sopimuksen tekevän yksikön itsenäisyydestä suhteessa hankintayksikköön. Hankintayksiköt voivat itse merkittäviltä osin vaikuttaa siihen, millä tavalla niiden osana toimivien yksiköiden tai osastojen hankintoja arvioidaan. Jos erillisten toiminnallisten yksiköiden ostoja arvioidaan hankintayksikössä erikseen, on tärkeää varmistaa, että toiminnan itsenäisyyden vaatimukset täyttyvät. Muussa tapauksessa luvassa voi olla ikäviä yllätyksiä, jos ostot lasketaankin yhteen, hankinta ylittää kynnysarvon ja hankintayksikön katsotaan tehneen kielletyn suorahankinnan.

Muistilista arvioinnin tueksi

Erillisen toiminnallisen yksikön itsenäisyys tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tulkinta voi nimittäin vaihdella paitsi sopimuksen tyypin, kohteen ja arvon mukaan. Arvioinnin helpottamiseksi tutkimuksessa esitetään tarkistuslistaa, jonka avulla voidaan arvioida yksikön toiminnan itsenäisyyttä. Kriteerejä ovat muun muassa

  • erillinen budjetointi,
  • päätösvalta,
  • hankintaprosessien ja sopimuksen itsenäisyys sekä
  • yhteishankintavelvoitteet.

Koska saman hankintayksikön sisällä ostot pääsääntöisesti lasketaan yhteen, kannattaa hankintayksiköiden ja niiden sisällä toimivien erillisten yksiköiden tutustua tarkemmin tutkimuksessa yksilöityihin toimintaan kohdistuviin kriteereihin ja niiden arviointiin.

 

Teksti: Kirsi-Maria Halonen

Kirjoittaja on Lapin yliopiston kauppaoikeuden yliopistonlehtori, joka tekee tutkimusta julkisten hankintojen saralla. Halosen raportti erillisistä toiminnallisista yksiköistä julkaistiin helmikuussa 2017.