sv       Tulosta | pdf

Erityisalat

Lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista eli erityisalojen hankintalakia (349/2007) sovelletaan siinä tyhjentävästi luetelluilla toimialoilla toimivien vesi- ja energiahuollon sekä kuljetus ja postipalveluiden yksiköiden kynnysarvot ylittäviin tavara- ja palveluhankintoihin.

Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti hankintayksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta.

​Sovelletaan EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin

Erityisalojen hankintalaki vastaa keskeisiltä osin hankintalain menettelysäännöksiä. Erityisalojen hankintalaissa on kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY sallimissa puitteissa laajempi mahdollisuus käyttää neuvottelumenettelyä samoin ehdoin kuin avointa ja rajoitettua menettelyä.

Hankintalain (348/2007) 9 §:n mukaan kyseistä lakia ei sovelleta erityisalojen hankintalain mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Hankintalakia ei sovelleta myöskään sellaisiin erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja koskeviin hankintoihin, jotka on mainitussa laissa vapautettu sen soveltamisalasta. Hankintalakia ei myöskään sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

EU-kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta annettuun komission asetukseen (EU) Nro 1336/2013. Katso ajantasaiset kynnysarvot tavara- ja palveluhankinnoille sekä rakennusurakoille.

Hankintayksiköt

Lain soveltamisalaan kuuluvia hankintayksikköjä ovat viranomaisluonteiset hankintayksiköt, kuten valtion ja kuntien viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset ja valtion liikelaitokset. Hankintayksiköitä ovat myös julkiset yritykset, joita ovat yksiköt, joihin viranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen johdosta. Lisäksi hankintayksiköitä ovat viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt.
 
Jos yksikkö kuuluu johonkin edellä mainituista ryhmistä ja harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, on sen tähän toimintaan liittyvissä hankinnoissaan sovellettava erityisalojen hankintalain mukaisia menettelyjä.

Erityis- ja yksinoikeus

Erityis- ja yksinoikeudella tarkoitetaan yhdelle tai useammalle yksikölle lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myönnettyä oikeutta jonkin lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnon harjoittamiseen siten, että se vaikuttaa merkittävästi muiden yksiköiden mahdollisuuteen harjoittaa kyseistä toimintoa. Erityis- tai yksinoikeus on esimerkiksi maakaasumarkkinalain ja sähkömarkkinalain mukainen järjestelmävastuu. Vesihuollon alalla erityis- tai yksinoikeus voi perustua vesihuoltolain mukaiseen kunnan päätökseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä.
 
Erityis- tai yksinoikeuden olemassaoloa ei enää yksinään osoita oikeus pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn.

Energiahuolto

Lakia sovelletaan kaasun ja lämmön verkkotoiminnan harjoittamiseen, kaasun tai lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin ja maakaasumarkkinalaissa 8508/2000) tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen. 
 
Lakia ei sovelleta niissä tilanteissa, joissa kaasun tai lämmön toimittaminen yleiseen verkkoon on seurausta muun kuin erityisalaan liittyvän toiminnan harjoittamisesta.
 
Lakia sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen polttoturpeen etsimiseksi tai nostamiseksi. Kaikki hankinnat, jotka liittyvät esimerkiksi turvesuon haltijan laitehankintoihin, polttoturpeen etsimiseen tai urakkatöihin turpeen nostamiseksi, ovat siten laissa säädettyyn toimintaan liittyviä hankintoja.
 
Lakia ei sovelleta energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen hankintaan silloin, kun hankinta liittyy laissa tarkoitettuun kaasun, lämmön tai sähkön tuotantoon taikka verkkotoimintaan tahi sähkön tai maakaasun järjestelmävastuuseen sekä polttoturpeen nostoon ja kysymys on laissa mainittuja toimintoja harjoittavien hankintayksiköiden tekemistä hankinnoista.
 
Erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/ey 30 artiklan mukainen poissulkemispäätös; sähkön tuotanto ja myynti
Komission päätöksellä 19.6.2006 sähkön tuotanto ja myynti Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, on vapautettu ns. Erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisesta direktiivin 30 artiklan mukaisesti. Päätös perustuu Suomen ja alan toimijoiden hakemukseen komissiolle. 
Päätös kokonaisuudessaan on saatavissa Euroopan Unionin virallisessa lehdessä (EUVL 21.6.2006 L168/33).

Vesihuolto

Lakia sovelletaan vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuun yhdyskunnan vesihuoltoon. Vesihuolto kattaa sekä vedenhankinnan että viemäröinnin, joista jälkimmäiseen kuuluu myös jätevesien poisjohtaminen ja käsittely. Kysymys on erityisalojen hankintadirektiivin 4 artiklassa tarkoitetusta toiminnasta eli veden tuotantoon ja jakeluun liittyvien verkkojen rakentamisesta, verkon tarjoamisesta saataville ja sen ylläpidosta sekä talousveden toimittamisesta edellä kuvattuun yleiseen verkkoon.
 
Lakia ei sovelleta hankintayksikön raakaveden hankintaan. Raakavedellä tarkoitetaan juomaveden valmistamiseen tarkoitettua pintavettä.

Eräät liikenteen palvelut

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai metrolla. Kuljetuspalvelujen verkolla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea liikennöitäviä reittejä, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä. Lain soveltamisalaan kuuluisivat siis esimerkiksi kaupungin liikennelaitoksen bussihankinnat ja myös muiden bussiyritysten hankinnat silloin, kun yritys harjoittaa toimintaa erityis- tai yksinoikeuden nojalla. 
 
Erityisalojen hankintalakia ei sovelleta linja-autokuljetuspalvelujen tarjoamiseen yleisölle, jos muut yksiköt voivat vapaasti tarjota samoja palveluja vastaavilla ehdoilla joko yleisesti tai tietyllä maantieteellisellä alueella. Liikennepalvelujen ostajana toimiva julkisyhteisö kuten kunta, lääninhallitus tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ei harjoita erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa, jos se vain ostaa palveluja niiden tuottajilta. Hankkiessaan liikennepalveluita tällaisen yksikön on siis toimittava hankintalain säännösten mukaisesti.
 
Erityisalojen hankintalakia sovelletaan myös lentokenttien, meri- ja sisävesisatamien ylläpitoon taikka terminaalipalveluiden tarjoamiseen lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajille. Lain soveltamisalaan kuuluvaan palvelutoimintaan liittyviä hankintoja ovat siten esim. Terminaalirakennusten rakentaminen ja niihin liittyvien kiinteistönhuoltopalvelujen ostaminen. EY:n tuomioistuin on Lissabonin lentokenttää koskevassa tapauksessa (C 247/89 Komissio v. Portugali, Kok. 1991 I -3659) todennut, että telekommunikaatiojärjestelmän kuten puhelinvaihteen, rakentamista koskeva tarjouskilpailu kuului erityisaloja koskevassa direktiivissä säädettyyn toimialaan.  Kyseisen viranomaisen tehtävänä oli huolehtia liikennepalvelujen hallinnoinnista ja tarvittavan infrastruktuurin luomisesta.

Postipalvelut

Postipalvelut siirtyvät erityisalojen hankintalain piiriin 1.1.2008.
 
Komission päätöksellä 6.8.2007 tietyt postipalvelut on Ahvenanmaata lukuun ottamatta vapautettu Suomessa erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisesta. Päätös perustuu Suomen hakemukseen komissiolle. Päätös on saatavissa kokonaisuudessaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä (EUVL 18.8.2007 L215/21).

Useita toimintoja koskevat hankintasopimukset

Useita toimintoja koskevissa hankinnoissa sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat toimintoa, jonka tarpeita hankinta pääasiallisesti palvelee. Hankinnan pääasiallisen tarkoituksen määrittely voi perustua arviointiin tarpeista, joihin hankinnan on vastattava. Arvioinnin tekee hankintayksikkö arvioidessaan sopimuksen arvoa ja laatiessaan tarjouspyyntöä.
 
Jos ensisijaista käyttötarkoitusta ei kyetä määrittelemään, sovellettaisiin aina joko hankintalakia tai erityisalojen hankintalakia. Jos jokin toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen hankintalain soveltamisalaan eikä ole täysin selvää kumpaa toimintoa hankinta enemmän palvelee, sovelletaan hankintalakia. Jos jokin toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja toinen ei kuulu kummankaan hankintalain soveltamisalaan, sovellettaisiin epäselvässä tapauksessa erityisalojen hankintalakia.

Suoraan kilpailulle avoin toiminto

Ala, jolla kilpailu toimii, voidaan jättää hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Kun jollakin alalla todetaan olevan todellista kilpailua, menettelysäännösten noudattamisesta voidaan luopua. Tällä perusteella soveltamisalasta on poistettu teleala sekä sähkön tuotanto ja myynti.
 
Alalla toimivat yksiköt voivat yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa tehdä hakemuksen alan poissulkemisesta suoraan Euroopan unionin komissiolle. Hakemus tulee lähettää tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle.

Yleiset hankintoja koskevat poikkeukset soveltamisalasta

Oikeuskäytännössä soveltamisalasta poikkeamisen edellytyksiä on tulkittu suppeasti. Hankintayksiköllä on perusteluvelvollisuus edellytyksen olemassaolosta.
 
Lakia ei sovelleta rakennusurakoita tai palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka tehdään laissa säädettyjen toimintojen harjoittamiseksi. Erityisaloilla myös rakennusurakoita koskevat käyttöoikeussopimukset eli urakkakonsessiot on suljettu soveltamisalan ulkopuolelle.
 
Hankintasäännöksiä ei sovelleta jälleenmyyntiin tarkoitettujen tavaroiden ostoon, ellei myyntiin liity yksinoikeutta ja muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt.
Muut kuin erityisalojen hankintalaissa erikseen mainitut toiminnot jäävät sääntelyn ulkopuolelle.
 
Kolmansien maiden alueelle tapahtuva toiminta on vapautettu lain soveltamisalasta. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisissa maissa tapahtuvaan toimintaan liittyvät hankinnat jäävät pääsääntöisesti soveltamisalan ulkopuolelle. Poikkeuksen muodostavat sellaiset toiminnat, joihin käytetään yhteisön alueella olevaa kiinteää verkkoa tai aluetta.
 
Salassa pidettävät hankkeet jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle, erityisesti turvatoimenpiteitä koskevat hankinnat tai jos valtion keskeiset turvallisuusedut vaativat muuta menettelyä.
 
Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät hankinnat, joita koskevat eri menettelysäännöt ja jotka tehdään Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla, kansainvälisen järjestön erityisen menettelyn nojalla tai joukkojen sijoittamiseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen nojalla.

Palveluhankintoja koskevat poikkeukset

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät:
  • palveluhankintasopimukset, jotka koskevat maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla. Tällaisiin sopimuksiin liittyy erityispiirteitä, joiden vuoksi niiden kilpailuttaminen erityisalojen hankintalainsäädännön menettelytapavaatimusten mukaisesti on epätarkoituksenmukaista. 
  • välimies- ja sovittelupalveluja koskevat sopimukset.
  • arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemiseen, ostoon, myyntiin, ja siirtoon liittyvät palvelut. Erityisesti rahan tai pääomien hankinta jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle, joten lainanottoa ei tarvitse kilpailuttaa.
  • työsopimukset.
  • tutkimus- ja kehityspalvelut paitsi, jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

 

Lakia sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen tehtäviin rahoituspalveluja koskeviin sopimuksiin.

Hankinnat hankintayksikön sidosyritykseltä tai yhteisyritykseltä

Sidosyrityshankinnalla tarkoitetaan konsernin sisäistä hankintaa. Tämä koskee kaikkia hankintoja. Tytär- tai osakkuusyritykseltä saa ostaa ilman tarjouskilpailua vain, mikäli tämä yksikkö on perustettu yksinomaan ryhmän sisäiseksi palveluyksiköksi, eikä se myy enempää kuin 20 prosenttia tavaroistaan, palveluistaan tai urakoistaan ulkopuolisille.
 
Sidosyritys on yritys, jonka vuosittaiset tilinpäätökset yhdistellään hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa kirjanpitolain (1336/1997) 6 luvun mukaisesti.
 
Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen sisällä tapahtuvat hankinnat. Yhteisyritys voi tehdä hankintoja suoraan siinä mukana olevalta hankintayksiköltä samoin kuin hankintayksikkö yhteisyritykseltä, jossa se on osakkaana. Lisäedellytyksenä on, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajaksi ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksiköiden kuuluvan siihen vähintään saman ajan.

Hankintamenettelyt

Erityisaloilla toimivat hankintayksiköt voivat vapaasti valita käyttävätkö ne hankinnassa avointa, rajoitettua vai neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää myös ilman edeltävää avointa tai rajoitettua menettelyä, jos neuvottelumenettelyn käyttämisestä julkaistaan hankintailmoitus. Neuvottelumenettelyn käytölle ei ole säädetty erityisiä edellytyksiä eikä sen käyttöä tarvitse erikseen perustella.
 
Suorahankinta on mahdollista vain laissa erikseen mainituissa tilanteissa.
 
Avoimen, rajoitetun ja neuvottelumenettelyn lisäksi hankintamenettelyinä voidaan myös käyttää toimittajarekisterin perustamista sekä tarjouskilpailuun kutsumista kausi-ilmoituksella.

Toimittajarekisteri

Julkisten hankintojen tekemiseksi hankintayksiköllä voi olla toimittajarekisteri. Toimittajarekisteri on hankintayksikön tai useamman hankintayksikön yhdessä perustama rekisteri tai luettelo etukäteen asetetut edellytykset täyttävistä toimittajista, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa tarjota tietyn tyyppisissä hankinnoissa. Hankintayksikkö voi suoraan pyytää tarjouksia toimittajarekisterissä mukana olevilta tarjoajilta. Jos tarjouskilpailusta on ilmoitettu toimittajarekisterin käyttämistä koskevalla ilmoituksella, hankintayksikön on valittava tarjouskilpailuun osallistujat rekisteriin merkittyjen joukosta. Toimittajarekisterissä voidaan käyttää erilaisia luokituksia edellyttäen, etteivät ne ole syrjiviä.
 
Toimittajarekisterin rekisteröintiehtojen on oltava aina syrjimättömiä ja tasapuolisia ja ehtoja tulisi noudattaa samalla tavalla sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tarjoajiin. Rekisteröintiehtoihin voivat sisältyä myös poissulkemisperusteet. Jos hankintayksikkönä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät, poissulkemisperusteet on sisällytettävä rekisteröintiehtoihin.

Tarjouskilpailuun kutsuminen kausi-ilmoituksella

Jos hankinnasta ilmoitetaan ennakkoon kausi-ilmoituksella, joka on samalla hankintailmoitus, ilmoituksessa on yksilöitävä suunnitellut hankinnat sekä mainittava rajoitetun tai neuvottelumenettelyn käyttämisestä. Lisäksi siinä on pyydettävä hankinnasta kiinnostuneita toimittajia ilmoittamaan kiinnostuksensa hankintaan ja ilmoitettava, ettei tarjouskilpailusta julkaista uutta hankintailmoitusta.
 
Hankintayksikön on kausi-ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ennen kuin tarjoajien tai neuvotteluun hyväksyttävien tarjoajien valinta aloitetaan, pyydettävä kausi-ilmoituksen perusteella ilmoittautuneita ehdokkaita vahvistamaan, että he ovat edelleen kiinnostuneita osallistumaan hankintamenettelyyn. Pyyntö on tehtävä vuoden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Ilmoituksen tekemiselle tulisi jättää kohtuullinen aika.

Tarjouskilpailuun osallistuvien valinta

Erityisalojen hankintadirektiivissä säädetään ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuutta koskevista edellytyksistä sekä vaadittavista selvityksistä niukasti. On huomattava, että ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta ja poissulkemista koskeva sääntely poikkeaa näiltä osin hankintalain säännöksistä huomattavasti.
 
Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkeminen tulee tehdä ennen tarjousten vertailua. Hankintayksikön tulee myös arvioida ennen varsinaista tarjousvertailua täyttävätkö ehdokkaat ja tarjoajat niille asetetut tarjouspyynnössä esitetyt vähimmäisvaatimukset kuten taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen sekä tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät ehdot.  

Oikeusturvakeinot 

Oikeusturvakeinojen osalta noudatetaan hankintalain vastaavia säännöksiä.
Sisältö tarkistettu:
24.3.2012 Myllymäki Juha

Lisätietoja

Avaa yhteystiedot
Palvelusähköposti hankintaneuvonta
hankinnat[at]kuntaliitto.fi
Mervi Kuittinen
lakimies +358 50 520 8071
Jonna Törnroos
lakimies +358 40 5667 770
Juha Myllymäki
johtava lakimies +358 50 648 94
Palvelusähköposti hankintaneuvonta hankinnat[at]kuntaliitto.fi
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
Julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymykset
Palvelemme hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
Matkapuhelin:
+358 50 520 8071 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
Kuntaliiton hallintoelimet
Matkapuhelin:
+358 40 5667 770 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
julkiset hankinnat
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi 
Juha Myllymäki johtava lakimies
Matkapuhelin:
+358 50 648 94 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
julkiset hankinnat
kunnat ja markkinat
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi 
 

 Muualla verkossa